Suomen asehankinnat ulkomailta 1930-luvulla

Seppo Jyrkinen, 7.6.2018 (alk. 18.2.2018)
Blackburn Ripon

Ennen Talvisodan syttymistä Suomen armeijalle ulkomailta ostetut tai Suomessa lisenssin turvin valmistetut aseet 1930-luvulla olivat lähestulkoon yksinomaan länsimaista alkuperää.

Viimeiset merkittävät kaupat, joiden toimituksista edes osa ehti maahan ennen Neuvostoliiton hyökkäystä, tehtiin aivan sodan alla. Joihinkin merkittäviin asehankintoihin sisältyi myös valmistuslisenssi.

Armeijan asehankinnat olivat pääosin sotilaallis-kaupallisia, mutta niillä oli myös poliittinen aspekti, etenkin toistuessaan. Ne rakensivat Suomen ja länsimaiden välille siteitä paitsi kaupan, myös koulutuksen, varaosien, huollon ja henkilösuhteiden kautta.

Tutkimuskirjallisuus pääsääntöisesti sivuuttaa asehankintojen voimakkaan länsipainotuksen. Yksi poikkeus toki on. Kirjassaan "Risto Ryti. Elämä isänmaan puolesta", Martti Turtola kirjoittaa sivulla 164: "Aseita Saksasta ei ostettu nimeksikään."

Suomen asekaupat

Ilmavoimien ulkomaiset konehankinnat

Boforsin 40mm ilmatorjuntatykki
Fokker D 21 - kuva Jatkosodan ajalta.
Lentokoneet
Tyyppi, määrä
Hankintamaa, lisätietoja
Hävittäjä­kone [1]
Fokker D 21, 42kpl
Hollanti, 7 ostettiin ja 35 omaa valmistusta
Hävittäjä­kone [2]
Bristol Bulldog IV, 17kpl
Englanti
Pommi­kone [3]
Bristol Blenheim, 18kpl
Englanti
Tiedustelu­kone [4]
Fokker CX, 34kpl
Hollanti, 4 ostettiin ja 30 omaa valmistusta
Tiedustelu­kone [5]
Fokker C.VE, 13kpl
Hollanti, lisäksi 1 oli ostettu 1927
Tiedustelu­kone [6]
Blackburn Ripon, 26kpl
Englanti, 1 ostettiin ja 25 omaa valmistusta
Tiedustelu­kone [7]
Junkers W 34, 1kpl
Saksa
Tiedustelu­kone [8]
Junkers K 34, 6kpl
Ruotsi, tyyppi saksalainen
Yhteyskone [9]
Fieseler Fi 156K-1, 2kpl
Saksa
Koulukone [10]
Avro Anson I, 3kpl
Englanti
Koulukone [11]
Letov S 218 Smolik, 39kpl
9 ostettiin ja 29 omaa valmistusta
Koulukone [12]
Aero A-32GR, 1kpl
Tshekkoslovakia

Kappalemääräisesti laskien Suomen Ilmavoimille hankittiin yhteensä 279 lentokonetta. Näistä ulkomaista alkuperää oli 202 kappaletta, joista 3 Saksasta. Kotimaasta hankittiin Viima, Sääski ja Tuisku -merkkisiä koulukoneita 77kpl.

Määrällisesti saksalaiskoneiden osuus ulkomaisista hankinnoista oli 1,5% ja taloudellinen arvo on jäänyt alle 1%:n.

Maavoimien ulkomaiset asehankinnat

Boforsin 40mm ilmatorjuntatykki
Boforsin 40mm it-tykki talvisodassa.
Maavoimien aseet
Tyyppi, määrä
Hankintamaa, lisätietoja
Panssari­vaunu [13]
Vickers Mk E, 26kpl
Englanti, 6 saapui Suomeen Talvi­sodan syttymisen jälkeen
Panssari­auto [14]
Lands­verk 182, 1kpl
Ruotsi
Pst-tykki [15]
Bofors 37mm, 48kpl
Ruotsi
Raskas it-tykki [16]
Vickers 76mm, 12kpl
Englanti
Keski­raskas it-tykki [17]
Bofors 40mm, 29kpl
Unkarista tilattujen saapumis­ajan­kohdasta ei tietoa
Keski­raskas it-tykki [18]
Vickers 40mm, 12kpl
Englanti
Kevyt it-tykki [19]
Gustloff 20mm, 30kpl
Saksa
Kenttä­tykki [20]
76mm, 13kpl
Oy Trans­baltic Ab, asekauppias
Kenttä­tykki [21]
75mm, 12kpl
Ruotsi
Kone­kivääri [22]
M/08-15, 470kpl
Oy Trans­baltic Ab, alkuaan saksalaisia
Kone­pistooli [23]
Berg­man, 415kpl
Sveitsi, korkeintaan mainittu määrä
Kivääri [24]
M/91, 18.400kpl
Oy Trans­baltic Ab, valmistus­maat Unkari, Puola ja Tshekkos­lovakia
Kivääri [25]
M/91, 56.500kpl
Oy Trans­baltic Ab, alkuaan Jugos­laviasta

Osa taulukossa mainituista aseista kuului suurempaan erään, jonka toimitukset jatkuivat (Ruotsi) tai katkesivat (Saksa) Talvisodan alettua. Boforsin it- ja pst-tykkeihin sisältyi lisenssi.

Saksasta tehtyjen hankintojen rahallisen arvon voidaan arvioida olleen 5% suuruusluokassa.

Merivoimien ulkomaiset asehankinnat

panssarilaivan kranaatti
Väinämöisen 8 tuuman kranaatti painoi 225kg.

Panssarilaivat ja sukellusveneet valmistettiin Suomessa 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Niiden piirustukset laati hollantilainen insinööritoimisto Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw, joka avusti myös valmistuksessa.

Panssarilaivojen kaikki aseet hankittiin ulkomailta:

254mm tykkejä 8kpl Boforsilta Ruotsista

105mm tykkejä 16kpl Boforsilta Ruotsista

40mm it-tykkejä 8kpl Vickersiltä Englannista

20mm it-tykkejä 4kpl Madsenilta Tanskasta

Sukellusveneiden pääaseet, torpedot, tilattiin Italiasta. Sukellusvenemiinat tulivat Ruotsista. Kolme suurinta venettä, Vetehinen, Vesihiisi ja Ikuturso, saivat kukin 76mm kansitykin Boforsin tehtaalta Ruotsista ja kevyet 20mm it-tykin Madsenilta Tanskasta. Myös Vesikkoon asennettiin 20mm Madsenin konetykki Saukon kansiaseistuksen rajoittuessa konekivääriin.

Merivoimien hankinnoissa saksalaisten taloudellinen hyöty koostui laivojen osista ja laitteista sekä telakoilla työskennelleiden noin 100 saksalaisen (asentajista insinööreihin) palkoista. Kahden panssarilaivan ja viiden sukellusveneen kokonaisuudessa saksalaisten osuus jää %-luokkaan ollen merkittävä ainoastaan Vesikossa.

Kansainvälistä kehitystyötä

Saksan valtio

Versaillesin rauhansopimuksen rajoitusten vuoksi saksalaiset teettivät aseittensa tuotekehitystä ulkomailla ja myös kouluttivat sotilaitaan toisissa valtioissa. Tällaisen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Suurimmat hyödyt tulivat Saksan oman varustautumisen nopeutumisen kautta.

Neuvostoliitossa koulutettiin Rapallon sopimuksen mukaisesti Saksan ilma-asetta ja panssarijoukkoja ja lisäksi Neuvostoliitossa kehitettiin mm panssarintorjuntatykkejä saksalaisen tietotaidon pohjalta.

Ruotsissa kehitettiin saksalaista 88mm:n ilmatorjuntatykkiä sekä Junkers 87 syöksypommittajaa.

Pieni rannikkosukellusvene, sittemmin nimen "Vesikko" saanut, rakennettiin Turussa saksalaisten vaatimusten mukaisesti ja saksalaisten testiajojen jälkeen se ostettiin Suomen laivastolle. Sukellusvenetyyppi ei kelvannut Saksan laivastolle, mutta siitä kertynyttä tietoa hyödynnettiin muiden sukellusveneiden suunnittelussa.

Hollantilainen insinööritoimisto

Saksan meriaseen kehitystyössä kunnostautui erityisesti kaupallisin periaattein toiminut hollantilainen insinööritoimisto IsV. Se myi osaamistaan Suomen, Neuvostoliiton ja Saksan lisäksi myös Ruotsiin, Japaniin, Espanjaan, Italiaan ja Turkkiin. IsV suunnitteli mm:

Neuvostoliittolaisen S-luokan sukellusveneen

Saksalaiset tyyppi II ja tyyppi VII sukellusveneet

Suomalaiset panssarilaivat ja sukellusveneet

sukellusvene
Sukellusvene rantamaisemissa 1941

Summa summarum

Rahassa laskettuna länsimaiden osuus Suomen 1930-luvulla tekemistä asehankinnoista oli 95% luokkaa. Saksan ja Itä-Euroopan osuus jäi muutamiin prosentteihin.Tulos on samassa linjassa armeijan ylimmän johdon koulutusta koskevan tarkastelun kanssa.

Asehankinnat sitoivat Suomen hyvin voimakkaasti länsimaihin, mikä kyseenalaistaa lähdekirjallisuudessa yleisesti esiintyvät väitteet Suomen armeijan saksalaismielisyydestä.
Saksan asevienti

Yhtenä selityksenä Suomen vaatimattomiin aseostoihin Saksasta on tarjottu Saksan oman armeijan tarpeita. Alla oleva tarkastelu ei puolla tätä selitystä, sillä Suomen tarpeet olivat murto-osa Saksan ulkomaille toimittamista aseista.

Kaupallisesti toimivat saksalaisyritykset myivät lentokoneita sekä lentoyhtiöille että eri maiden armeijoille. Niiden intressissä oli luonnollisesti myydä mahdollisimman paljon hyvällä hinnalla. Saksan hallituksen myöntämiin vientilupiin vaikuttivat poliittiset näkökulmat; esimerkiksi Messerschmitt hävittäjien sovitut toimitukset Jugoslaviaan ja Heinkel 112 toimitukset Unkariin takkusivat kaupanteon jälkeen poliittisista syistä. Myös Saksan oman armeijan tarpeilla etenkin aivan sodan kynnyksellä on saattanut olla vaikutusta, mutta silti Sveitsiin toimitettiin lähes 100 Messerschmitt hävittäjää 1939.

Ostajien päätöksiin vaikuttivat samoin poliittiset näkökulmat, sekä tarjolla olleiden aseiden laatu ja hinta. Aivan sodan alla muodostuivat "myyjän markkinat" eikä ostajilla ollut enää varaa nirsoilla minkään suhteen: kaikki kelpasi.

Neuvostoliitto hankki lentokoneiden ja aseiden valmistuksen tarvittavaa tietotaitoa Saksasta aivan 1930-luvun alussa ennen Hitlerin valtaannousua. Valmistetut määrät olivat huomattavia (esimerkiksi 45mm pst-tykkejä noin 22.000kpl), mutta koska ne eivät vaikuttaneet Saksan tuotantokapasiteettiin, eivätkä olleet kansallissosialistisen Saksan harjoittamaa kaupankäyntiä, ne on jätetty pois tarkastelusta.

pommikone
Heinkel 111 pommikone Sortanlahdella 1942

Lentokoneet

Saksalaisyritykset toimittivat 1930-luvulla ulkomaille noin 800 sotilaskonetta ja sotilaskäyttöön soveltuvaa siviilikonetta, minkä lisäksi Saksan valtio lähetti lentokoneita Espanjan sisällissotaan. Ulkomaille toimitettiin yhteensä noin 1.500 armeijoille käyttökelpoista lentokonetta ja jonkin verran lisenssejä. Lentokoneteollisuuden tuotantokapasiteetin kannalta katsottuna konetyypin sotilasversiot ja siviiliversiot ovat kutakuinkin samanarvoisia, joten ne on esitetty yhdessä.

Edellisten lisäksi saksalaiset myivät harjoitus- ja koulukoneita, jolloin päästään reilusti yli 2.000 lentokoneen lukemiin. Koulukoneita ei ole otettu mukaan oheisiin tilastoihin, vaikkakin niiden tuotanto oli pois Saksan omasta lentokonetuotannosta.

Suurimmat toimitukset Espanjan sisällissodan ulkopuolella olivat Junkers 52 (250kpl), Junkers 86 (200kpl) koneet, joita toimitettiin sekä pommikoneiksi, kuljetuskoneiksi että matkustajakoneiksi. Kolmas huomattava ryhmä oli Messerschmitt 109 hävittäjä (100kpl). Kaikki lukumäärät ovat "noin" tietoja.

Kauppoja tehtiin luonnollisesti suuremmista määristä. Esimerkiksi Messerschmitt hävittäjistä tehtiin kaupat lähes 200 koneesta, mutta vain osa ehti toteutua ennen toisen maailmansodan syttymistä.

Myydyt lentokoneet

Useasta koneesta oli sekä sotilasversioita pommiripustimilla, että siviiliversioita matkustajaistuimilla.

Hävittäjäkoneet

Messerschmitt 109 - noin 100kpl. Sveitsi 90kpl (kaupat 115kpl joista viimeiset toimitettiin sodan jo sytyttyä). Jugoslavian toimitusten määrä ennen sotaa on tuntematon, mutta kaupat tehtiin 70-80 koneesta. Sveitsi tilasi hävittäjähankinnan myötä 146kpl Bückerin koulukonetta, jotka olivat helpompia valmistaa kuin sotakoneet, mutta niiden toimitus oli pois Saksan teollisuuden tuotantokapasiteetista.

Heinkel 112 - 60kpl. Romania 30kpl, Japani 30kpl. Unkarin kanssa tehtiin kaupat 36 koneesta, mutta vain muutama toimitettiin ja myytiin sitten lisenssi. Kone oli tarjolla myös Suomen ilmavoimille, joka kuitenkin valitsi Fokker D21 hävittäjän.

Arado 65 - 12kpl. Bulgaria.

Heinkel 51 - 12kpl. Bulgaria.

Pommikoneet

Junkers 86 - 205kpl. Unkari 66kpl, Ruotsi 41kpl (lisäksi lisenssillä valmistettiin 16kpl), Australia 18kpl, Etelä-Afrikka 18kpl, Mantsuko 17kpl, Chile 14kpl, Itävalta 13kpl, Portugali 10kpl, Bolivia 4kpl, Japani 2kpl, Sveitsi 2kpl.

Heinkel 111 - 30kpl. Turkki 28kpl, Kiina 12kpl.

Dornier 11 - 12kpl, Bulgaria.

Kuljetuskoneet

Junkers 52 - 250kpl. Ostajina kymmeniä lentoyhtiöitä ja ilmavoimia mm Brasilia, Bulgaria, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Suomi.

Junkers K43/W34 - enemmän kuin 4kpl. Ruotsi 3kpl, Brasilia sekä Bolivia. Suomeen 1kpl Saksasta, loput Ruotsista.

Dornier 24 - 24kpl. Hollanti.

Focke-Wulf 200 - 4kpl. Brasilia 2kpl, Tanska 2kpl.

Heinkel 115 - 18kpl. Ruotsi 12kpl, Norja 6kpl.

Tiedustelukoneet

Fieseler Storh - 28kpl. Ruotsi 26kpl, Suomi 2kpl.

Dornier 22 - enemmän kuin 16kpl. Jugoslavia 12kpl, Latvia 4kpl, Kreikka?

Heinkel 45 - enemmän kuin 12kpl. Bulgaria 12kpl, Kiina?

Arado 95 - 9kpl. Chile.

Espanjan sisällissota

Saksan lentokonetuotannolle suurin yksittäinen "asiakas" oli Espanjan sisällissota, jonne toimitettiin yhteensä 732 konetta. Osa koneista tuhoutui, osa jäi pysyvästi Espanjan käyttöön ja osa palautui Saksaan. Koneiden lähettäminen Espanjaan kertoo Saksan kyvystä ja halukkuudesta toimittaa lentokalustoa ulkomaille.

Messerschmitt 109 hävittäjiä vietiin 136kpl, joista 47kpl jäi Espanjaan sodan päätyttyä. Suuria määriä lähetettiin myös Heinkel 111 pommikoneita, joista Espanjaan jäi 59kpl. Saksasta toimitettiin kymmeniä kappaleita Heinkel 51, Dornier 17Z, Junkers 52, Henschel Hs 123, Henschel 126, Heinkel 70 (tiedusteluversio), Heinkel 50/52, Heinkel 45 ja Heinkel 46 koneita. Pieniä määriä ainakin Junkers 87, Heinkel 112, Arado 68, Junkers 86, Arado 95 sekä Henschel 126 koneita.

Maavoimien aseet

Espanjan sisällissotaan Saksa toimitti suuria määriä aseita. Merkittäviä kauppoja saksalaiset yritykset tekivät 105mm kenttätykki leFH 18:sta, joita ostivat ainakin Ruotsi, Unkari ja Espanja. Ruotsi tilasi 142kpl ennen sotaa, toimitukset 1939-1942.

Lähteet

[1] Keskinen & Stenman, Fokker D XXI, s3
[2] Keskinen & Stenman, Englantilaiset hävittäjät, s12
[3] Keskinen & Stenman, Bristol Blenheim, s5
[4] Keskinen & Stenman & Niska, Syöksypommittajat, s103
[5] Keskinen & Stenman & Niska, Syöksypommittajat, s40
[6] Keskinen & Stenman, Meritoimintakoneet, s3-4
[7] Keskinen & Stenman, Meritoimintakoneet, s30
[8] Keskinen & Stenman, Meritoimintakoneet, s30
[9] Keskinen & Stenman & Niska, Syöksypommittajat, s74
[10] Keskinen & Stenman, Meritoimintakoneet, s82
[11] Keskinen & Stenman, Koulukoneet, s3
[12] Keskinen & Stenman, Koulukoneet, s106
[14] Sivusto "Jaeger Platoon" Landsverk 182


Saksalaisten kaupoista kolmansien osapuolien kanssa koskevat tiedot on kerätty pääosin Wikipediasta ne kertovat toimitettujen aseiden vähimmäismäärät, mutta lukuarvot eivät ole aivan tarkkoja.

Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi