Tiedusteluosasto/8.D

Erkki Jyrkisen sotapolku

Aktiivisempaan toimintaan

Suomi konepistooli
Tiedusteluosastossa isäni työkaluksi tuli konepistooli.

Kesällä 1943 divisioonan alueella tehtiin runsaasti ilmoituksia desanteista ja niitä torjumaan perustettiin Tiedusteluosasto/8.D, joka myös sissiosastona tunnettiin.

Lieneekö armeijan yleisin harrastus - kortinpeluu - kyllästyttänyt, kun isäni siirtyi 7.8.43 vapaaehtoisista koottuun sissiosastoon numero 1444, sen kolmanteen ryhmään. Aseekseen hän sai konepistoolin n:o 52365. Muihin ryhmiin siirtyivät vääpeli Oiva Pitkänen Oiva ja sotamies Veikko Saari.

Sissijoukkueen johtaja toimi luutnantti Veikko Kunnas ja varajohtaja luutnantti Erkki Heikkilä. I ryhmän johtaja kersantti Yrjö Liimatainen, II ryhmän johtaja alikersantti Heikki Lindelöf ja III ryhmän johtaja kersantti Antti Pietilä.

Tiedustelujoukkue III/1444 miehet

Kersantti Antti Pietilä ryhmänjohtaja, konepistooli. Sotamies Erkki Valkinen, konepistooli. Korpraali Jaakko Koponen puoliautomaattikivääri. Sotamies Tauno Laakso, kivääri. Sotamies Erkki Jyrkinen, konepistooli. Korpraali Aatu Muhli, konepistooli. Korpraali Bruno Juvonen, konepistooli. Sotamies Veikko Saari, kivääri. Sotamies Erkki Jaakkola, konepistooli. Radiosähköttäjät alikersantti Ikonen ja sotamies Karisto. Tulkkina sotamies Mikko Ylämurto. Pioneerit korpraali Halme, korpraali Gustafsson ja sotamies Jussi Parikka. Lääkintämiehet korpraali Matti Mulli ja sotamies Pauli Räty. Kokki sotamies Ensio Ahokas. Hevosmiehenä sotamies Lahtela

Pitkät metsämarssit olivat osa tiedusteluosaston koulutusta. Ostrovin kylässä käynti oli 50 km matka 18.-19.8.1943. Viikkoa myöhemmin oli edessä 3 vuorokauden retki Spozmajärvelle, jalkaisin matkaa 68km, mutta paluumatkan loppuosa autolla. Neljän päivän levon jälkeen oli edessä 5 vuorokauden reissu Tsilmijärvelle. Aina muutaman päivän välein pitkin syyskuuta on ollut 20-60km mittaisia metsämarsseja.

Metsästystä ja lomailua

ryhmä metsassa
Isäni kolmas oikealta.
korpisotureita
Suomalaisia korpisotureita.

Lokakuussa hankittiin täydennystä yksitoikkoiseen muonavarastoon: hirvenmetsästys tuotti tulosta kahtenakin päivänä. Sen sijaan hirvenajo viskaaleille marraskuussa ei tuottanut tulosta. Hirvenmetsästykseen piti saada lupa divisioonan esikunnalta ja salametsästyksestä rangaistiin kuten Koti-Suomessakin.

Lokakuun lopulla Erkki Jyrkinen oli 12 vrk lomalla. Joulujuhlaa tiedusteluosasto vietti itse rakentamassaan, vielä keskeneräisessä talossa.

Viimeinen sotavuosi

tiedusteluosasto
Isäni alarivissä neljäs vasemmalta.

Tammikuussa sissiosasto pääsi muuttamaan itse rakentamaansa taloon. Pitkin talvea jatkuivat useamman kymmenen kilometrin mittaiset marssit, nyt hiihtäen. Kelistä riippumatta: Huono hiihtokeli toistuu isäni sotapäiväkirjassa.

Kesän tultua osastolle jaettiin 15.5.1944 polkupyörät ja isäni pyörän numero oli BB 52475. 1421/34.

Karjalan Kannaksella alkoi Puna-armeijan suurhyökkäys 9.6.1944 ja Syvärin vuoro oli paria viikkoa myöhemmin. Suomen armeijalla on ollut varma ennakkotieto tulevasta, koskapa 8.D lähti vetäytymään ennen Syvärin suurhyökkäystä ja varmistuksena olleet joukot vuorokautta myöhemmin.

19.6.1944 Lähdimme perääntymään ja jätimme taisteluhaudat klo 4:00 viholliselle kirjasi isäni sotapäiväkirjaansa. Seuranneet taistelut ovat olleet raskaita. Emme saaneet yhtään nukkua viiteen vuorokauteen, aina taistelua. Viivytystaisteluja.

Serkun viimeinen lento

Tuli myös tieto lapsuudenystävän kaatumisesta Serkkuni Martti lensi viimeisen sotalentonsa.

martti-jyrkinen
Ensimmäinen vasemmalla isäni serkku ja lapsuudenystävä Martti Jyrkinen. Kaatui 23.6.1944.
pommikone
Martti Jyrkinen "työpaikka" oli pommikoneen alla oleva kylpyammeen muotoinen ala-ampumo.

Partiotoimintaa kesällä 1944

Sissiosastolla alkoi aktiivi partiotoiminta. 2.7.44 Lähdimme partioon. Kävimme omista asemista noin 8 km päässä tutkimassa liikennettä eräällä tiellä. Kaikkiaan kävelimme 10 tunnin ajan maastossa.

Seuraava kirjaus kertoo lähes viikon mittaisesta reissusta: 13.7.44 Lähdimme partioon vihollisen selustaan. Olimme vihollisen tykistöasemien takana ja teimme partioretkiä aina Uomaalle saakka tutkimaan vihollisen liikennettä. 18.7.44 Tulimme pois partiosta.

tiedusteluosasto
Jatkosodan loppuvaiheessa tiedusteluosasto suoritti sissi-iskuja vastustajan selustassa ja saattoi kaukopartioita linjojen lävitse. Isäni kolmas oikealta.

Kaukopartion täpärä nouto

suomi-konepistoolin-lipas
Rumpulipas oli luotettavatoiminen, mutta hankala täyttää.

Varsin mielenkiintoisen partiomatkan hän teki elokuun alussa, mukanaan partiomiehet Pietilä ja Koponen. He lähtivät 2.8.1944 hakemaan päämajan kaukopartiota pois linjojen läpi omalle puolelle.

Vänrikki Pentti Nousiaisen partio oli kesäkuun lopulla piiloutunut maastoon Äänislinnan lähettyvillä. Oltuaan yli kuukauden linjojen takana, se oli lopulta saanut käskyn palata omalle puolelle. Vihollinen teki kuitenkin mutkia matkaan.

Jaana Janhila, Sissisotaa kaukopartiossa II, s593 ja 594:

Tällä kertaa kaikki meni nappiin. Täydennyksen mukana seurasivat tarkat ohjeet, kartat ja tunnussanat rintamalinjojen ylitystä varten. Noutopartio tulisi vihillisen puolelle vastaan ja odottaisi Nousiaisen partiota Haahkasuon saarekkeella.

Partiomiehet eivät edes tienneet, että olivat jälleen paljastuneet. Suomalaisten radiotiedustelu oli paljastanut, että viholliset suunnittelivat saarekkeessa odottavan suomalaispartion tuhoamista. Rintamavastuussa ollut suomalaispataljoona asetettiin hyökkäysvalmiuteen. Pahaa-aavistamaton sissipartio piti kiireesti pelastaa suolta. Uusimmat radiokuuntelutiedot antoivat hälyttäviä uutisia - suo oli jo saarrettu ja saartorengasta alettaisiin kiristää keskiyöllä.

Sovitun noutopartion lähtöä aikaistettiin tunnilla. Sisseille ei saatu mitään tietoa vaaralliseksi kehittyneestä tilanteesta. Partiossa jännitys tiivistyi, kun reilusti ennen sovittua aikaa suolta alkoi kuulua lähestyviä ääniä ja näkyä tunnistamattomia hahmoja. Tilanne helpottui, kun kuultiin tuttu tunnussana.

Partiomiehet jättivät heti piilopaikkansa. Hakupartiollakin alkoi olla hyvästä syystä kiire, ja partiomiehet seurasivat reippaasti eteneviä noutajia omalle puolelle. Kun linjat oli ylitetty, takaa alkoi kuulua kiivasta ammuntaa. Vasta nyt sissit saivat kuulla, että vihollinen siellä tulitti heidän äskeistä piilopaikkaansa. Partiomiehille valkeni, että kaikki alueella hyökkäysvalmiudessa olleet joukot olivat valmistautuneet pelastamaan heidät.

Sodan loppu

Kesällä 1944 isäni sai ensimmäiset natsansa kun hänet 20.8.1944 ylennettiin korpraaliksi.

Ainakin yhden lyhyen partioretken hän ehti tehdä 24.8.44 ennen sodan loppua. Tämän jälkeen oli vuorossa loma. Savitaipaleen kautta kotiin ja sinä aikana astui voimaan Jatkosodan taistelut päättänyt aselepo. Hän palasi yksikköönsä 7. päivä ja heti seuraavana päivänä lähti viikon mittaiselle evakuoimislomalle omaa kotitaloaan tyhjentämään. Omaisia oli äiti ja sisko.

19.9.44 Tänään tuli taas pakkorauha. Vetäytyminen Kiteen ja Kerimäen kautta. Paluu entiseen yksikköön JR4:ään, Saimaan sotilaspiirin kautta Rauman sotilaspiiriin ja 16.11.44 Sain sotilaspassin ja pääsin lähtemään siviiliin Raumalta.

Jälleen evakko.

Leppäsyrjän asema
JR4:n kosketus viholliseen Leppäsyrjässä aseiden vaiettua.

Osanotto taisteluihin

Seesjärven Suurlahti, Syvärin Kuuttilahti, Anemajoki 2.-26.6, Nurmoila 26.6, Säntämä 27.6, Nisojoki 27-28.6, Tihveri 28.-29.6, Vanloi 30.6, Pultsaila 2.-9.7, Koivuselkä 2.7, Palalahti 4.7, Käsnäselkä 6.7, Impilahden Kaukajärvi 8.7-11.8.1944. Lisäksi runsaasti partiomatkoja linjojen taa ja niihin liittyviä lyhyitä taisteluita.

vapaudenmitalit
Vapaudenmitalit. VM1 myönnettiin vuonna 1944 ja VM2 1943.
korpisotureita
Kaikki urhoollisuusmitalit ja muistomitalit.

Epilogi

Erkki Jyrkinen joutui sotaan 22-vuotiaana, siviiliin 27-vuotiaana.

Hän kantoi armeijan harmaita lähes yhtäjaksoisesti 2.9.1938 - 16.11.1944, yhteensä 1623 päivää, neljä ja puoli vuotta. Tästä ajasta sodassa 1273 päivää.

Koti jäi rajan taa ja paras lapsuudenystävä oli poissa. Hän oli nähnyt ystäviensä kuolevan ja oli itse tappanut ihmisiä.

Sitten etsimään uutta elämää.


Käytetyt lähteet

Isäni pitämä sotapäiväkirja
Sotilaspassi
Kantakortti
Jaana Janhila, Sissisotaa kaukopartiossa II
Jaakko Hyvönen, Kohtalokkaat lennot
Kari Stenman, Korpilaivue
Sotahistoriallinen aikakauskirja 11/1992. Ohto Manninen: Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939-1941 Suomen suunnalla
8.divisioonan sotapäiväkirjat Arkistolaitoksen verkkopalvelusta
Historiikki Jalkaväkirykmentti 45
Historiikki Punamustarykmentti kolmella kannaksella
Perhealbumit
Mitalit ja niiden asiakirjat
Muutamat lauseet television ääressä
Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi