Kenraaleiden esiupseerikoulutus

Seppo Jyrkinen, 8.6.2018 (alk. 3.1.2016)
kaluunat

Sotienvälisenä aikana suomalaisia upseereita lähetettiin eri Euroopan maihin sotilasoppia hakemaan. Tämä analyysi koskee niitä 19:aa, vähintään puolen vuoden mittaisen esiupseerikoulutuksen ulkomailla saanutta sotilashenkilöä, jotka Jatkosodan loppuun mennessä etenivät urallaan kenraaleiksi asti. Analyysin ulkopuolella ovat siten mm. ne upseerit, jotka ylennettiin kenraaleiksi vastan sotien jälkeen.

Armeijan ylimpiin johtotehtäviin ulkomailla koulituista kolme neljäsosaa, 15 upseeria, suoritti opintonsa demokraattisissa länsimaissa. Ainoastaan 4 haki sotilasoppeja Saksasta tai Italiasta ja kaikki ennen Hitlerin valtakautta. Saksan osuus näiden 19 korkea-arvoisen upseerin sotilasopinnoista 1920- ja 1930-luvuilla on ollut 16%.

Alemman tason sotilashenkilöiden kohdemaana Saksa oli sen sijaan erittäin merkittävä 1930-luvulla. Saksan armeijan taktinen osaaminen olikin erittäin laadukasta, minkä ansiosta se hallitsi taistelukenttiä toisen maailmansodan alkuvuosia.

Ulkomailla toteutetun esiupseerikoulutuksen perusteella Suomen armeija on ollut selvästi länsisuuntautunut, eikä suinkaan Saksaan päin kallellaan. Tosin vähäinen määrä puoltaa päätelmää, jonka mukaan Suomen armeija ei ollut kallellaan minnekään päin.

Esiupseerikoulutusta antaneet maat

Sotien välisenä aikana korkeamman tason sotilaskoulutusta haettiin neljästä eri maasta. Kaiken kaikkiaan 19 upseeria, joista puolet suoritti opintonsa Ranskassa.

Ranska: Airo, Gustafsson, Hanell, Heinrichs, Kekoni, Lundqvist, Martola, Oesch, Sarlin

Ruotsi: Heiskanen, Hägglund, Sundman, Tuompo, Öhqvist, Österman

Italia: Sihvo

Saksa: Hersalo, Palojärvi, Wallenius

Koulutuksen tulokset

Esiupseerikoulutus mahdollisti upseerin etenemisen armeijan hierarkian ylimmille tasoille, aina kenraaleiksi asti. Ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen valittiin kaikkein lahjakkaimmat upseerit, joiden oletettiin koulutuksensa jälkeen toimivan johtavissa asemissa Suomen armeijaa kehitettäessä. Teknisissä aselajeissa, etenkin ilma-aseessa, kehitys oli maailmansotien aikana todella voimakasta.

Koulutus on myös ollut tuloksellista. Ulkomailta oppia hakeneitten ja kenraaleiksi ylenneitten upseereiden nimet tulevat toistuvasti esiin Suomen sotahistoriassa. Erityisesti heitä palveli Päämajan ylimmässä johdossa suoraan Mannerheimin alaisina.

Erityisesti Ranskassa sotaopissa olleitten nimiluettelo on huomiota herättävä: Airo, Gustafsson, Hanell, Heinrichs, Kekoni, Lundqvist, Martola, Oesch ja Sarlin.

Myös Ilmavoimien hävittäjäkoulutus juontaa juurensa Ranskaan, josta sitä haki omalla kustannuksellaan Gustaf Magnusson. Tosin Magnusson ei ollut Ranskassa esiupseeriopissa ja kenraalin arvo hänelle myönnettiin vasta 1993. Lisätietoja Maanpuolustuskorkeakoulun toimittamasta Richard Lorenzin teoksesta "Iskuja ilmaan", joka on saatavissa pdf-julkaisuna.

Johtopäätöksiä

Saksan vähäinen osuus näkyy tendenssinä sekä esiupseerikoulutuksessa että kaikissa ulkomaanmatkoissa. Se on jatkunut samanlaisena myös Hitlerin valtakaudella; Saksan osuus on ollut 1/6.

Mikäli sotilaskoulutus olisi tehnyt ihmisestä "jonkin mielisen", niin Suomen armeijan johdon olisi pitänyt olla todella voimakkaan ranskalaismielistä. Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksensa Venäjällä ja palvellut Venäjää "parhaat vuotensa", mutta kun siellä valta vaihtui, hän ei suinkaan ryhtynyt kannattamaan bolsevikkeja!

Lähdeteoksissa esiintyy varsin usein väite jääkäritaustaisten upseereiden yleisestä natsimielisyydestä, mutta allekirjoittaneen silmiin ei ole tarttunut ainuttakaan konkreettista perustetta väitteelle. Yksittäisten henkilöitten poliittinen ajatusmaailma ei kuvaa armeijaa yleisesti. Saksan armeijan ammatillinen arvostus ja jääkäriperinteen vaaliminen ovat eri asioita kuin natsien poliittisen - varsinkaan suomalaisia halveksivan rotupoliittisen - aatemaailman hyväksyntä.

Aika monella tämän päivän suomalaisella on tyystin erilaiset muistot alokaskomppaniasta ja toisaalta Reserviupseerikoulusta. Oma alokasaikani oli Vekaranjärvellä ja kun armeijakavereita olen joskus tavannut, niin muutama sana on toki vaihdettu. En kuitenkaan osaa ajatella, että jos Vekaralle nimitettäisiin sadistinen komentaja, niin minä olisin jollain lailla hänen puolellaan.

Alokasaika kohdataan aikuistumisen kynnyksellä, sotakorkeakoulu aikuisena. Sotakorkeakoulu Ranskassa vaikutti upseerin maailmankuvaan voimakkaammin – ja ennen kaikkea myönteisemmin – kuin alokaskoulutus Lockstedtin leirillä keisarillisessa Saksassa. Varsin usein alokasaika jättää mieleen kitkerän jälkimaun, niin tuolloin kuin tänäkin päivänä.

Sen paremmin sotakorkeakouluopintojen, kuin ulkomaille suuntautuneiden opintomatkojenkaan määräkään, ei puolla väitettä Suomen armeijan ylimmän johdon saksalaismielisyydestä.

Yllä oleva lopputulos on samassa linjassa armeijan 1930-luvun asehankintoja koskevan tarkastelun kanssa.

Mannerheimin ulkomaanmatkat

Mannerheim oli Venäjän vallankumouksen aikaan jo kenraali, eikä häntä lähetetty minnekään koulutettavaksi. Hän kuitenkin rakensi systemaattisesti kontaktiverkkoa vieraillen eri puolilla Eurooppaa. Kylpylämatkat Sveitsiin ovat hyvin tunnettuja, ja lentomatka sinne vaati välilaskua Saksassa. Mannerheim toimi myös Suomen hallituksen edustajana.

Winston Churchillin hän tapasi ainakin vuosina 1918, kaksi kertaa 1919, sekä myös 1935 ja 1936. Lisäksi hän vieraili Englannissa useasti tätä tapaamatta. Churchillin ja Mannerheimin ystävyyssuhteesta kertoo paljon se, että Mannerheimin arvosteltua Churchillin ensimmäistä maailmansotaa koskeneita muistelmia, tämä pyysi Mannerheimilta korjauksen, ja otti suomalaiskenraalin näkemykset huomioon kirjansa käännöksissä ja myöhemmissä painoksissa.

Saksassa Mannerheim kävi samoin puolenkymmentä kertaa tavaten mm Hermann Göringin 1934 sekä 1935 kahdesti ja 1937. Mahdollisesti myös 1938 Italiassa.

Lisäksi Mannerheim vieraili myös Ranskassa; hänen toinen tyttärensä asui siellä ja Mannerheim itse taisi erinomaisesti ranskan kielen. Ruotsissa hänellä oli runsaasti ystäviä ja sukulaisia.

Tässä on lueteltu niin Suomen valtion edustajana tehtyjä virallisia matkoja, yksityisvierailuja kuin päivällistapaamisiakin. Tiedot matkoista ovat esimerkinomaisia; täsmällisiä kuvauksia löytyy Mannerheim-elämänkerroista.

Suomen armeijassa palveli kymmeniä tsaarin ajan Venäjällä koulutuksensa saanutta suomalaista upseeria. Usealla on ollut sotakorkeakoulutasoinen koulutus ja kenraalin arvo.

Esiupseeriopintoja ulkomailla

Alla olevassa luettelossa on mainittu asianomaisen henkilön kaikki opinnot ja vierailut ulkomailla. Myös osittaiset sotakorkeakouluopinnot on mukana.

Kenraali Aksel Fredrik Airo

kenraali Airo

upseerien täydennyskurssi Saint-Cyrissä 22.9.1920 - 12.7.1921 Ranskassa

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 12.7.1921 - 21.9.1923

Kenraali Verner Gustafsson

kenraali Gustafsson

opintomatka Saksaan 1922

opintomatkat Englantiin, Tanskaan ja Ruotsiin 1924

valmistava kurssi intendentuurikorkeakoulussa Ranskassa 1.6.1925 - 1.12.1925

Ranskan intendentuurikorkeakoulun kurssi 1.2.1927 - 26.7.1929

opintomatkat Viroon, Puolaan ja Unkariin 1934

opintomatka Kreikkaan 1935

opintomatkat Sveitsiin ja Saksaan 1937

Kenraali Edvard Hanell

kenraali Hanell

opintomatka Englantiin 1919

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 1.9.1926 - 26.8.1928

Kenraali Erik Heinrichs

kenraali Heinrichs

esikuntapäälliköiden viestikurssi Ranskassa 1926

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 20.7.1925 - 15.6.1928

opintomatkat Viroon ja Latviaan 1920

Kenraali Juho Heiskanen

kenraali Heiskanen

Suomen Sotakorkeakoulun komentajakurssi 1 ajalla 16.1.1925 - 15.1.1926

Ruotsin Sotakorkeakoulun toisella kurssilla kuunteluoppilaana 1.9.1930 - 1.9.1931

Kenraali Niilo Hersalo

kenraali Hersalo

Saksan Sotakorkeakoulu 15.8.1923 - 1.2.1925

Kenraali Johan Hägglund

kenraali Hägglund

opintokomennus Ruotsin Sotakorkeakouluun 2.1.1931 - 22.8.1932

Kenraali Heikki Kekoni

kenraali Kekoni

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre, 1. vuosikurssi 1.11.1919 - 17.9.1920

Kenraali Jarl Lundqvist

kenraali Lundqvist

tykistökoulu Ranskassa 1920 – 1921

tykistön jatkokoulutusta Ranskassa 1928

Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 1.11.1928 - 6.6.1930

ilmailualan jatko-opintoja Ranskassa 1934 (Ecóle d'aviation d´avord)

opintomatkat Ruotsiin ja Englantiin 1933

opintomatkoja Ranskaan, Hollantiin, ja Englantiin 1934

opintomatka Saksaan ja Englantiin 1935

opintomatka Englantiin 1937

Kenraali Armas-Eino Martola

kenraali Martola

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 1.11.1919 - 10.9.1921

Kenraali Karl Lennart Oesch

kenraali Oesch

upseerien täydennyskurssi Ranskassa (Centre d'études tactiques d'artillerie) sekä Versaillesissa (École d'information des généraux et colonels)

useita opintomatkoja Ranskaan 1923 ja 1924

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 3.11.1924 - 31.8.1926

opintomatka Ruotsiin 1928

vierailu Saksaan 1930

vierailu Puolaan ja Viroon 1931

Kenraali Väinö Palojärvi

kenraali Palojärvi

Yleisesikuntaupseerikurssi Saksassa 1.10.1921 - 1.6.1922 ja 1.1.1925 - 15.7.1925

esiupseereiden täydennyskurssi Ruotsissa 31.7.1924 - 1.9.1924

Kenraali Unio Sarlin

kenraali Sarlin

Ranskan Sotakorkeakoulu École supérieure de guerre 30.7.1927 - 27.9.1929

opintomatka Tanskaan ja Saksaan 1922

opintomatka Ranskaan 1924

opintomatka Italiaan 1926

opintomatka Ranskaan 1929

opintomatkat Ranskaan ja Sveitsiin 1931

opintomatkat Saksaan, Unkariin ja Englantiin 1932

Kenraali Aarne Sihvo

kenraali Sihvo

opintomatka Sveitsiin 1920

opintomatka Ranskaan 1920–1921

vierailut Puolaan, Viroon, Latviaan ja Ruotsiin

Italian Sotakorkeakoulu Scuola di Guerra 1.8.1923 - 6.6.1925

osallistui Mäntsälän kapinan kukistamiseen ja erosi sen jälkeen 1933 palveluksesta

Kontra-amiraali Svante Sundman

kontra-amiraali Sundman

Ruotsin kuninkaallisen Merisotakoulun yleinen kurssi 20.10.1924 - 24.4.1925 sekä ylempi kurssi 20.10.1928 - 24.4.1929

Kenraali Viljo Tuompo

kenraali Tuompo

Ruotsin kuninkaallinen Sotakorkeakoulu 15.8.1924 - 26.8.1926

Kenraali Kurt Martti Wallenius

kenraali Wallenius

Latvia 1922

Sotakorkeakoulukurssi Saksassa 1.7.1923 - 26.1.1925

Jugoslavia ja Turkki 1924

Viro 1926

Italia 1928

Ruotsi 1929

Puola, Tšekkoslovakia ja Saksa 1930

erotettiin armeijasta 1932 Mäntsälän kapinan seurauksena

Kenraali Harald Öhqvist

kenraali Öhqvist

Ruotsin Sotakorkeakoulun toinen vuosikurssi 9.10.1924 - 16.8.1925

Kenraali Hugo Österman

kenraali Osterman

Ruotsin Sotakorkeakoulun toinen vuosikurssi 27.9.1927 - 22.8.1928

opintomatkoja Italiaan, Puolaan, Unkariin ja Latviaan vuonna 1933

vieraili Ruotsissa 1935

vierailut Saksassa ja Virossa 1938

– Kenraaleiden esiupseerikoulutusta koskevat tiedot ovat peräisin teoksesta Rauno Lipponen, "Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996".
– Lyhytaikaisia vierailutietoja on kerätty Wikipediasta ja ne ovat vain suuntaa antavia.
– Mannerheimin Englannin-matkojen tietolähde on Markku Ruotsila, "Churchill ja Suomi".

Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi