Kulutustutkimus kriittisesti tarkasteltuna

Seppo Jyrkinen, 26.08.2014 (alk. 17.08.2014)

Sodan aikana tehtyyn kulutus­tutkimukseen[1] viitataan usein alan kirjallisuudessa. Sen mukaan tutkimuksessa olleet työläisperheet ostivat elintarvikkeita parhaimmillaan 20-30% korttiannoksia enemmän.

Oman aikamme, 2000-luvun, tutkijat ovat viitanneet tähän tutkimukseen jopa siten, kuin se kuvaisi sodanaikaisen tilanteen keskiarvoa. Tämä on kuitenkin virheellinen johtopäätös ja johtaa pahasti harhaan.

Yleistä

Sosiaalisessa aikakauskirjassa todetaan, että kyseessä oli "työväen valiojoukko".[2] Se ei siten ollut minkäänlainen keskiarvo suomalaisista eikä edes työväestöstä. Tähän tutkimukseen viittaaminen ja sen tietojen kritiikitön käyttäminen johtaa suuruusluokkavirheisiin ravitsemustilannetta tarkasteltaessa.

Valikoitu pienryhmä ei ole koko kansan keskiarvo.

Paikkakunnat

Tutkimuksessa oli mukana noin 200 perhettä, ja se suoritettiin kuudessa 2 viikon jaksossa aina huhtikuussa ja marraskuussa, ajanjaksolla vuoden 1941 huhtikuusta vuoden 1944 huhtikuuhun. Paikkakuntina Helsinki, Turku, Tampere, Kotka, Oulu, Kuopio, Pori, Kemi, Kajaani, Lappeenranta, Jyväskylä, Karkkila ja Varkaus.

Maantieteellinen rajaus sulki pois kokonaan maaseudun, kauppaloiden ja tutkimukseen kuulumattomien kaupunkien asukkaat, yhteensä noin 83% maan väestöstä. Maataloustyöntekijän palkka 1942 oli noin 1.700mk/kk ja metalliteollisuuden palkka 2.800mk.[3] Helsingissä palkkataso oli muuta maata kovempi.

Jätettäessä maaseutu kokonaan pois tutkimuksesta, se suunnattiin alun alkaen koskemaan keskimääräistä parempituloisia suomalaisia.

Tutkimusperheiden valinta

Tutkimukseen valittiin perheitä, joihin kuului pääasiallisena huoltajan toimineen miehen lisäksi vaimo ja yksi tai useampia alaikäisiä lapsia. Tämä tarkoittaa, että siitä jäi pois mm:

Perheet, joiden isä oli rintamalla (20-49 vuotiaista miehistä 65%,[4] noin puoli miljoonaa miestä, oli kutsuttu aseisiin). Juuri näissä perheissä rahaa on ollut niukasti, sillä sotamiehen vaimolle maksettiin sotakuukausipalkkaa[5] vain 600 mk/kk (1942 lähtien 900 mk).

Perheet, joissa ei ollut lapsia (esimerkiksi vasta avioituneet, ja nuorten tulotaso on luonnostaan keskimääräistä heikompi).

Yksinhuoltajaperheet (mm sotalesket; talvisodassa ja jatkosodan alussa oli kaatunut noin 40.000 miestä, osa naimisissa).

Yksin elävät kansalaiset.

Iäkkäät, eläkeikäiset ihmiset, jotka pääosin kuuluvat vähävaraisiin.

Rintamapalveluksesta vapautuminen heijasteli jossain määrin myös tulotasoa. Työnjohtajalla oli asemansa merkittävyyden ansiosta paremmat mahdollisuudet asepalveluksesta vapautumiseen, kuin vastikään työnsä aloittaneella. Työnjohtajatason henkilöt olivat keskimääräistä iäkkäämpiä ja myös parempituloisia.

Edellä luetellut ryhmät menevät osin päällekkäin, mutta yhteenvetona voi todeta, että valintakriteerit leikkasivat keskimääräistä heikomman tulotason kansalaisia pois tutkimuksesta varsin reilulla kädellä.

Tulotaso

Vuoden 1942 palkaksi on tutkimuksessa ilmoitettu huhtikuussa 3.065 mk/kk ja 3.853 mk/kk marraskuussa. Palkat ovat olleet hyviä aikana, jolloin metalliteollisuuden keskipalkka oli 2.800 mk/kk ja vaneritehtaan palkat reilun neljänneksen konepajoja pienempiä. Maataloustyöväen keskipalkka oli 1.700 mk/kk. Tutkimuksessa ei täsmennetä perheenisien ammatteja, mutta todetaan 40% olleen julkisyhteisön palveluksessa ja että varusteollisuuden (pitkälti juuri metalliteollisuutta) ja rautateiden työväki oli suhteettoman runsaasti edustettuna tilinpitäjien joukossa.

Palkat koskevat vakiotyöstä saatua palkkaa, mutta ylityökorvauksia, sivutuloja ja muiden perheenjäsenten tuloja oli ilmoitettu vajavaisesti.

Tutkimus kuvaa keskimääräistä varakkaampien perheitten tilannetta.

Vertailukohteena vuoden 1928 tilanne

Tutkimuksessa on verrattu v 1942 tilannetta v 1928 tehtyyn tutkimukseen.[6] Tänä aikana oli elintarvikkeiden käyttö kuitenkin eräiltä osin muuttunut voimakkaasti. Perunaa oli 1928 kulutettu vuodessa 165 kg henkeä kohti, vuonna 1939 peräti 272 kg.[7]

Kulutusmäärätaulukossa II perunan kulutuksen vertailuindeksilukuna on käytetty 13.462, mikä pohjautuu 165 kg kulutukseen. Korjattaessa indeksi vuoden 1939 kulutusluvulla 272 kg, saadaan vertailuindeksiksi 22.192. Tutkimuksessa annettujen lukuarvojen mukaan perunan kulutus olisi kasvanut sodan aikana suurimmillaan 2,7 kertaiseksi vuoteen 1928 verrattuna, mutta vuoteen 1938 verrattuna kulutus kasvoi 1,6 kertaiseksi. Kirjallisuudessa esiintyykin varsin yleisesti väitteitä, joiden mukaan perunan kulutus olisi kasvanut kolminkertaiseksi.

Laskentamekanismin kritiikkiä. Mikäli perunaa olisi sodan aikana syöty 30% vähemmän kuin 1938, tutkimuslogiikka olisi väittänyt määrän pysyneen kutakuinkin ennallaan.

Sodan aikaista perunan kulutusta verrattiin aikakauteen, jolloin perunan kulutus oli kolmanneksen vähäisempää kuin sodan alla.

Säännöstelyperheet

Ilmeisesti kaikki tutkimusperheet hankkivat elintarvikkeita myös salakaupasta. Yksi kolmannes kuitenkin hyvin rajallisesti, korkeintaan 25%. Näissä "säännöstelyperheissä" energiaa saatiin noin 3.100 kcal päivässä, jolloin varakkaimpien osuudeksi voidaan laskea 3.800 kcal.

Tutkimuksen itsensä mukaan kolmasosa keskimääräistä varakkaammista työläisperheistä sai energiaa selvästi vähemmän kuin rauhan aikana.

Summa summarum

Tutkimus ei mitenkään kuvaa tavallisen keskivertosuomalaisen tilannetta sodan aikana. Se ei kelpaa edes ohjeelliseksi, vaan siihen viittaaminen kertoo, että tämän päivän tutkijalta lähdekritiikki on pettänyt.

Lisätietoja

1 Sosiaalinen aikakauskirja, N:o 9-10 / 1945 s 313-323 ja 11-12 / 1945 s 404-414.
2 Sosiaalinen aikakauskirja, s 317-318: "Mitä tiedustelun käsittämien perheiden elintasoon tulee, on huomattava, että työväkeä koskevat kulutustutkimukset yleensä aina selvittävät varsin hyvässä asemassa olevien työläisperheiden oloja. Kun osanotto tilinpitoon jo edellyttää eräänlaista valistunutta mieltä ja huolellista taloudenhoitoa joutuu tutkittavaksi yleensä työväen valiojoukkoon kuuluvia perheitä."
3 Salminen, Henna, Laissa säädetyn rangaistuksen uhalla kutsutaan täten - naisten työvelvollisuus, s 44.
4 Vehviläinen Olli, Jatkosodan kujanjuoksu, s 94.
5 Jermo Aake, Kun kansa eli kortilla, s 218.
6 Sosiaalinen aikakauskirja, s 404: "Kuten tunnettua, perustuu n.s. indeksibudjetti vuonna 1928 toimeenpantuun laajaan elinkustannustutkimukseen, joka käsitti 823 työläis- ja toimenhaltijaperheen kokonaisen vuoden kestäneen tilinpidon aineiston. Tämän nojalla laskettu keskimääräinen normaaliperheen budjetti on jonkin verran supistettuna ja yksinkertaistettuna virallisen elinkustannusindeksilaskelman perusbudjetti."
7 Suomen tilastollinen vuosikirja vuosilta 1930 ja 1943.
Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi