Strategia [Clausevitz] = "Oppi sodan voittamisesta"

Kotisivupalvelu JYRKINEN  Seppo Jyrkinen  0400 556 182  Lentäjäntie 4 B 15  53600 Lappeenranta  seppo ät jyrkinen.fi

Internetstrategia

Internetstrategia = "oppi internetin käyttämisestä"
 
Joskus on vain istuttava alas ja pohdittava, mitä internetiltä oikein haluaa. Vaikka ei "strategia" sanaa käyttäisikään.

Internetstrategia on yksiin kansiin koottu osaaminen ja tietämys systemaattiseksi ohjeistukseksi muotoiltuna. Näin saatu ohjeistus on joukko tosiasioita ja periaatteita, jotka auttavat tekemään verkkoa koskevia päätöksiä.

Juhlallisesta ilmaisusta huolimatta kyseessä on hyvin käytännöllinen ohjeisto siitä, mitä yritys voi internetissä tehdä. Strategiasta löytyvät yrityksen taitamat työkalut. Sen avulla voidaan kehittää liiketoimintasuunnitelmaa, jossa strategia jatketaan täsmälliseksi toimintasuunnitelmaksi.

1. Toimitusjohtajan työkalu

On syytä pitää erillään:
 
1. Visio
2. Strategia
3. Suunnitelma
 
Muutoin saadaan "toiveiden tynnyri" täynnä kauniita sanoja, jotka kuitenkaan eivät vaikuta mihinkään.

Internetstrategia on aina yrityskohtainen, niin sisällön kuin tavoitteidenkin suhteen. Se mm kertoo, mitä internetin avulla voidaan tavoitella ja miten. Samoin on syytä määrittää, milloin internetstrategia itse on asetettava kriittisen tarkastelun alle.

Kyseessä on käytännönläheinen bisnesasia, ei internetjuttu. Se tulee laatia hyvän yritystuntemukseen nojautuen, mieluiten pitkäaikaisen toimitusjohtajan toimesta.

Konsultti voi olla erittäin arvokas neuvonantajana, ensimmäistä kertaa strategiaa kehitettäessä myös sen laatijana. Tällöin on kuitenkin oltava tarkkana, ettei strategiasta tule kauniiden lauseiden kokoelmaa, joka periaatteessa on ihan oikein, mutta "kun ei istu".

On kyettävä ottamaan huomioon myös sellaiset asiat, joita on mahdotonta laittaa numeroiksi. Esimerkiksi henkilökunnan kyky omaksua internetmarkkinointia. Ymmärrys on tietoa tärkeämpää.

Tämä internetstrategian tarkastelu kohdentuu BtoB yritysten kotisivuihin. Tavoitteena on auttaa strategian laatijaa löytämään yrityksen kannalta merkittäviä asioita.

2. Kotisivujen hierarkia - Maslowin tarvehierarkia

Kotisivumaailmassa on usein trendejä, jotka tulevat ja menevät.

Yrityksen päättäjän suhtautuminen kotisivuihin.

Taso 1. Yrityksessä kysytään aktiivisti: "Mitä hyötyjä sivuista voisi olla". Sivut räätälöidään palvelemaan yrityksen yksityiskohtaisesti nimettyjä tarpeita.

Taso 2. Nykyaikaiset sivut. Yritys pyrkii rakentamaan nykyaikaista, usein trendikästä imagoa. Ulkoasu ja sisältö muuttuvat usein, samoin sivuston rakenne.

Taso 3. Teknokraattiset sivut. Sivuilla on laitettu paljon tietoa käyttäjän tarpeita analysoimatta. Jätetään informaation löytämisen ja arvottamisen vastuu asiakkaalle.

Taso 4. Hyvännäköiset sivut. Tehdään miellyttämään yrityksen päättäjää ja teknisesti optimoidaan päättäjän näyttöä ja selainta varten. Sivuille ei ole asetettu tavoitteita eikä niitä pidetä merkittävänä liiketoiminnan osana.

Taso 5. Kunhan on jonkinlaiset. Ympäristön painostuksesta tehdyt sivut.

Taso 6. "Emme tarvitse sivuja." Kielteinen suhtautuminen usein kaikenlaiseen muutokseen.

3. Internetstrategia tulee kehittää itse

Strategian on oltava luotettava ja käytännöllinen. Käytännöllisyys pitää sisällään inhimilliset tekijät sekä ajan mukanaan tuomat muutokset. Se tulee koota todellisista elementeistä; avainasemassa on oman yrityksen ja sen toimintaympäristön rehellinen analyysi.

Strategia on työkalu, ei tavoiteasettelu. Sen tulee pohjautua siihen, kuinka asiat ovat, ei siihen, kuinka niiden pitäisi olla. Mikäli yrityksessä ei ole alan osaamista, niin se tulee ottaa huomioon yhtenä tosiasiana. Liiketoimintasuunnitelmassa voidaan sitten kertoa, mitä asialle pitäisi tehdä.

Fyysisessä maailmassa kaupan muutosten suuruus voi olla 10% vuodessa, kotisivulatauksissa 100% ja internetin tunnusluvuissa muutokset voivat olla 1000% vuodessa. Tämä muutosnopeus tulee ymmärtää ja sisäänrakentaa strategiaan hyvin selkeällä tavalla.

Strategiaa laadittaessa lähtökohtana voi olla perinteinen SWOT (vahvuudet - heikkoudet - mahdollisuudet - uhat), joka toteutetaan toimitusjohtajan bisnesvainulla, mutta täydennetään nörtin tietämyksellä. Ensin ideoitaan, sitten analysoidaan, tämän jälkeen karsitaan ja lopulta tarkastellaan astian pohjalle jääneitä.

3.1. Periaatteelliset tavoitteet

Näkökulma: Mitä varten internetstrategia kehitetään?

Määritetään summittaisesti, mitä asioita yritysjohto internetiltä haluaisi. Sen tulee olla aluksi varsin löysästi muotoiltu, esimerkiksi "olisi hyvä jos..." tyylinen lyhyt luettelo. Löysyys huomioi mm, että yritysjohto ei tunne internetiä ja että internet kehittyy eri suuntaan kuin asiantuntijat "tietävät".

Analyysivaiheen tuloksena luettelo täsmentyy. Osa tavoitteista on epärealistisia ja analyysit tuovat esiin uusia mahdollisuuksia.

Lopputuloksena on joukko ranskalaisia viivoja.

3.2. Kohdeanalyysit

Analysoidaan liiketoiminnan eri pääelementtejä suhteessa Internetiin. Painopiste omissa voimavaroissa.

yritys

asiakkaat

kilpailijat

sidosryhmät

muu yhteiskunta

Muistaen sen, että useimmille asiakkaille yritys = tuote.

3.3. Työkaluanalyysi

Internetille on tunnusomaista, että uusia teknisiä välineitä tulee jatkuvasti lisää ja ne muuttavat ihmisten käyttäytymistä. Internet on "sumean logiikan " maailma, eikä yritys ei voi toimia varman päälle.

Sosiaalinen media on esimerkki nopeasti julkisuuteen nousseesta uudesta elementistä. Tämän internetstrategiaa käsittelevän sivun ensimmäisiä versioita tehtäessä Facebookia ei vielä ollut olemassakaan.

Analyysi internetistä on pakostakin henkilöriippuvainen ja vajavainen. Tärkeää ei olekaan ymmärtää internetiä "kunnolla", vaan ainoastaan löytää runsaasta tarjonnasta yritykselle sopivia työkaluja. - Ei kukaan lääkärikään taida koko lääketiedettä.

On tyydyttävä siihen tekniikkaan, jonka hallitsee, sitä "parasta" ei kannata ruveta etsimään.

3.4. Synteesi

Analyysien pohjalta tulee rakentaa yrityksen internettoimintoja tukevia mekanismeja. Tulee löytää mahdollisuus-väline -pareja.

Voiko asiakasanalyysissä löydetyn mahdollisuuden toteuttaa tietyllä mekanismilla - vai voiko hyvältä tuntuvaa mekanismia käyttää jonkin mahdollisuuden toteuttamiseen. Toimitusjohtaja vs bittinikkari.

Erilaisia yhdistelmiä löytyy "tuhansittain" joista vain kourallinen valitaan jatkokäsittelyyn.

Yritysjohdon hyvä bisnesvainu mahdollistaa huipputulokset, mutta faktapohjainen logiikka riittää korkeintaan hyvään tulokseen. Bittinikkarilla saa synteesivaiheessa olla vain neuvonantajan rooli.

Mikä on oma osaaminen, resurssit ja mitä mikin elementti tarjoaa. Lisäksi on huomioita oma, spontaani motivaatio.

3.5. "Valmis" internetstrategia

Strategiaa voi kehitellä erityisesti hiljaisina iltoina kesämökin kuistilla.

Parhaiden yhdistelmien ympärille rakennetaan yrityksen internetstrategia.

Analyysejä ja synteesejä voi joutua tekemään useita ennen hyvältä tuntuvan ohjeistuksen syntymistä. Aikaa voi kulua runsaasti; asioiden tarkoituksellinen haudutus syventää ymmärrystä.

Strategia on väline jota käytetään. Sen pohjalta laaditaan internetsuunnitelma (osaksi liiketoimintasuunnitelmaa), joka sisältää konkreettiset toimenpiteet, tavoitteet, päivämäärät, henkilöt, ulkopuoliset, budjetit jne.

Strategian perusperiaatteiden tulee kestää useita vuosia, vaikka yksittäiset asiat muuttuvatkin. Internetsuunnitelma (joka toteutetaan) voidaan tehdä kerran vuodessa.

4. Strategia vaikuttaa

Toiminnallisia hyötyjä

Internetstrategia auttaa tekemään yksityiskohtaisen, aikatauluun ja budjettiin sidotun toimenpidesuunnitelman. Ydinosa voi kuulua yrityssalaisuuksien piiriin, mutta osa tulee tehdä selväksi koko henkilökunnalle.

Henkilökunnan sisäistettyä internetsuunnitelman, isonkin yrityksen

päätöksiä tapahtuu alemmilla organisaatiotasoilla. Tällöin reagointi muutoksiin on nopeampaa ja johdon kuormitus kevenee.

päätöksenteko on nopeampaa, koska asiat on selvitetty valmiiksi jo etukäteen.

toiminta on pitkäjänteisempää; strategia kattaa useita vuosia.

organisaation muutosvastarinta on pienempää, koska työntekijöillä on aikaa sisäistää muutoksia.

alemman organisaatiotason päätökset ovat useammin "oikeita", sillä se on saanut ohjeet.

Muuttuva maailma

Kun duunari tajuaa, mitä pomo tahtoo, niin hän osaa tehdä päätöksiä itsenäisesti.

Internetmaailmassa isotkin muutokset tulevat joskus todella nopeasti. Muutoksiin havahtuminen on erittäin vaikeaa ja siinä ulkopuolisten näkemykset voivat olla "kullan arvoisia".

Aika-ajoin strategiaa joudutaan tarkistamaan.

Mikäli tartutaan mahdollisuuksiin tai uhkiin, yritys pääsee rajoittamaan ongelmien muodostumista. Tällöin on vaarana, että ennakoidaan asioita väärin. Sopii korkean osaamis- ja aktiivisuustason yritykselle.

Jos reagoidaan ongelmiin, niin ne ehtivät realisoitua ennen kuin itse voi toimia. Yritys on aina jälkijunassa, mutta toimenpiteet kohdistuvat varmasti oikeisiin asioihin. Sopii matalan osaamisen yritykselle.

Kotisivujen kehittäminen tulee suunnitella ja budjetoida kuten kaikki muutkin markkinointitoimenpiteet. Sivujen täsmämuokkaus kannattaa rytmittää messutoimintaan, vuodenaikoihin ja muihin muuttujiin. Aktiivisuus palkitaan.

5. Internetstrategia - yksittäisiä asioita

Ohessa on seisova pöytä, josta jokainen kerää lautaselleen tarpeittensa mukaisen, rajatun annoksen. Ja jokaisen on muistettava oma ruokavalionsa.

Internetstrategia tulee rakentaa pienten, todellisuuteen pohjautuvien elementtien avulla. Alla olevan idealuettelon tarkoituksena on auttaa strategian kehittäjää löytämään yrityksen kannalta tärkeitä seikkoja. Lisäksi jokaisen tulee lisätä ohjeistukseensa jotain itse oivaltamaansa. Toimiva internetstrategia on sisäsyntyinen eikä sille ole olemassa oikeaa kaavaa.

Erityisesti tulee huomioida ajan vaikutus. Kuinka asiat ovat nyt ja kuinka ne ovat vuoden kuluttua.

Kotisivujen toiminnallisia elementtejä

luovat mielikuvaa

hankkivat uusia asiakkaita

ovat edustavan näköiset

tekevät kauppaa itsenäisesti

tarttuvat kiinni asiakkaaseen

jakavat tietoa

kouluttavat tulevia asiakkaita

palvelevat nykyisiä asiakkaita

palvelevat täsmällistä, nimettyä asiakasryhmää

...

5.1 Asiakkaat

Asiakkaan ymmärtäminen on elinehto niin elävässä elämässä kuin internetissäkin. Eikä se koskaan ole helppoa.

1. Haluaako asiakkaasi ostaa tuotteen, vai haluaako hän rakentaa sinuun pysyvän asiakassuhteen? Jopa persoonattomiin verkkokauppoihin syntyy asiakassuhde.

2. Mitä asiakas on itse asiassa ostamassa. Tuote voi olla pelkkä paketti, mutta ostos on kokonaisuus. Se sisältää opastuksen, tuotteen, toimitusajan, asiakkaan liikkumisen, ostoksen toimituksen jne. Verkkokaupasta ja henkilökohtaisen palvelun myymälästä haetaan hieman eri asioita, vaikka paketti olisikin sama.

3. Merkittävyys asiakkaalle. Jos tuote on kallis tai asiakkaalle merkittävä, hän on valmis etsimään tietoa sekä tuotteesta, sen kilpailijoista, että myyjistä.

4. Aika ja vaiva. Ostoksen tekeminen verkosta ja toisaalta rautakaupasta, luonnistuvat eri tavoin eri ikäisille asiakkaille. Verkossa asiointi voi olla iäkkäälle ongelmallista, mutta ostosten kotiinkuljetus erittäin tervetullutta.

5. Fyysinen sijainti. Onko sillä väliä? Jäätelötötterön myyntipaikalla on väliä, supertietokoneen myymälällä ei.

6. Ensikertalaisia vaiko vakioasiakkaita. Asiakas voi tuntea tuotteen ja/tai yrityksen. Tai olla tyystin ummikko.

7. Ylimääräistä hyvää. Kotisivujen kautta tai niiltä tehtyjen ostosten mukana asiakas voi saada erityisen hyvää ja ajankohtaista informaatiota tai ostosten kotiinkuljetusta.

8. Profiloituminen. Formulamaailmassa Ferrarilla on punainen väri ja voimakas profiili. West-McLaren-Mercedes-mikälie vaihtaa maalausta muutaman vuoden välein omaten heikomman profiilin. Kun muutetaan kontaktipintaa asiakkaaseen päin, saatetaan asiakas outoon tilanteeseen, jonka seurauksena hän harkitsee valintojaan uudestaan. Se seikka, että kotisivuja on helppo muuttaa, voi olla kotisivuista saatavalle hyödylle erittäin tuhoisaa.

9. Asiakkaan ikä, tavat, koulutus, arvostus. Netin näkökulma. Tänä päivänä eläkeikäisetkin osaavat surffata, mutta haluaako asiakkaasi sitä? Vai onko ihmisen kohtaaminen kasvokkain - tai edes puhelimessa - miellyttävämpi tapa asioida.

10. Sitovuus. Teollisuusnosturin lisälaite sitoo ostajan myyjään, mutta trukin renkaita hän voi ostaa mistä tahansa.

11. Internetteknologia. Asiakkaiden selaimet ovat eri-ikäisiä ja niissä on erilaisia ominaisuuksia, mikä korostuu erityisesti multimediassa. Ja haluaako asiakas liikkuvaa kuvaa vai karttaako hän sellaista? Uudet ominaisuudet eivät ole aina hyviä ominaisuuksia.

12. Koko ketju. Jokaisella tuotteella on pitkä ketju: suunnittelija, valmistaja, alihankkija, myyjä, huoltomies, käyttäjä, jälkikäyttäjä, kierrätys, uusiomateriaalien käyttö. Yritysasiakkaan alihankkija voi olla nyrkkipaja syrjäseudulla. Tai vapaa-ajan toimisto kesäasunnolla. Käytössä vanhoja tietokoneita ja ohjelmia.

13. Onko tuote tuttu? Jos asiakas tuntee tuotteen, niin ostos on lähinnä myyjän valintaa. Jos asiakas ei tunne tuotetta, hän haluaa tutustua siihen, joskus ihan fyysisesti hypistellä. Hän tarvitsee opastusta, jota saa joko keskustelupalstoilta, yritysten kotisivuilta, tai myymälästä.

14. Verkossa tuotteet hinnoitellaan julkisesti. Mitä teet, kun kilpailija käyttää automaattia, joka pudottaa hintaa aina 50 senttiä alle sinun hintasi?

5.2 Yrityksestä ulospäin

Yritys markkinoi itseään joka kerta, kun yritysinformaatio ja muu maailma kohtaavat toisensa. Erityisesti silloin, kun informaatiota jakaa ulkopuolinen, yrityksestä riippumaton taho. Vaikkapa Facebookissa omalla nimellään ja naamallaan, jolloin se on erittäin uskottavaa niin hyvässä kuin pahassakin.

1. Tunnetaanko yritys? Kaupankäyntiä ajatellen yritys tunnetaan, jos asiakas tietää, että sieltä saa hänen etsimäänsä tuotetta. Jos asiakas ei tiedä, kuka myy, hän etsii myyjää tuotteen kautta. Yrityksellä on pääsääntöisesti vain välinearvo.

2. Kilpailu eri yritysten, eri tuotteiden ja joskus myös eri teknologioitten välillä. Yritysten ja tuotteiden kanssa kilpaillaan markkinaosuuksista, teknologioitten kanssa kilpaillaan olemassaolosta.

3. Asiakassegmentit. Maantieteellisesti, kulttuurillisesti, ostotottumusten mukaan...

4. Verkkokauppa. Kauppias voi työskennellä Tokiossa, palvelin voi sijaita Torontossa, kielitoimisto kääntää tekstit - kotisivut ovat ilman isänmaata. Helsinki ja Tokio (ja Ivalo) ovat samalla viivalla, mikäli logistiikka on hyvin toteutettu.

5. Verkottuminen. Alihankkijoiden ja päämiesten nettisivuja kannattaa käyttää hyväksi. Verkottuminen tarjoaa mm parempaan tunnettavuutta.

6. Tienraivaaja. Se joka ehtii ennen muita, tienaa eniten. Vai tienaako? Onko pioneeriasemasta hyötyä vai jääkö tili pakkaselle?

7. Ohjelmien ikä. Asiakkailla on käytössään monen valmistajan monenikäisiä selaimia. Tietoturvasyistä selaimia kannattaa uusia aina kun paikattuja on tarjolla, mutta silti vanhoja on yhä käytössä.

8. Vastaanottavaisuus internetille. Tämän päivän murrosikäiset ovat huomisen toimitusjohtajia. Nuorena opitut tavat ja asenteet säilyvät hyvin pitkään. Kuinka tätä asiaa arvioidaan ja minkä mekanismin avulla yrityksessä havahdutaan asiakaspuolella tapahtuviin muutoksiin?

9. Internetkoulutus. Omien työntekijöiden ja myös asiakkaiden koulutus internetin käyttäjiksi. Yrityksen toimesta, yhteiskunnan toimesta. Lähtökohtaisesti useimmat osaavat surffata, mutta kuinka hyvin? Ja riittääkö se?

10. Internetkulttuurit. Työntekijöiden ja asiakkaiden internetharrastukset vapaa-aikana.

11. Aggressiivisuuden aste:
a) Hyökkäävä, uusia markkinoita valtaava, vaiko
b) Puolustava, olemassa olevista asiakkaista kiinni pitävä.

12. Reagointi. Kuinka yritys toimii kilpailutilanteessa. Mitä tulee tehdä, kun kilpailija kehittää uudet kotisivut uusien ideoitten pohjalta?

13. Havahtuminen muutoksiin. Minkä mekanismin avulla yrityksessä voitaisiin päätellä, että internetissä on tapahtunut jotakin ja kilpailija vie asiakkaita?
a) "Verkossa kulkeminen", etenkin sosiaalisen median käyttö, saattavat antaa vihjeen ajoissa, ennen kuin mitään muutoksia edes ehtii tapahtua.
b) Statistiikan seuranta on yksi työkalu ja se saattaa antaa vihjeen kun ongelmat alkavat konkretisoitua.
c) Myynnin väheneminen on kyllä varma, mutta huono indikaattori.

14. Yhteiskunta. Jokainen yritys on osa yhteiskuntaa. Ja sen ymmärtäminen on velvollisuus. Näkökulmia löytyy rajattomasti.

15. Kestoikä. Kotisivujen, tuotteiden ja asiakassuhteiden. Jos sivuilla on otsikkona "uutisia", niin sen alla olevilla jutuilla on hyvin rajallinen elinikä. Muutama päivä on sopiva. Muutama vuosi on asiakkaiden halveksuntaa.

16. Avoimuus. Internet on avoin maailma ja se palkitsee avoimen tiedonjakajan. Jos sinä et tietoa levitä, niin kilpailijasi sen tekee.

17. Internetin myyntitilanne. Nettimyynti poikkeaa marketkaupasta, josta ainoastaan haetaan tavaroita. Netissä on mahdollista saada asiakas pysähtymään "tuotteiden eteen" pitkäksikin aikaa. Asiakkaan on myös erittäin helppo tehdä vertailuja. Toisaalta marketissa tuotetta voi hypistellä, verkossa ei. Molempi parempi.

18. Asiakasmäärät ja sisältö. Jos haluaa asiakkaita sivuilleen, niin avainasemassa on heitä palveleva informaatio. Sivujen grafiikalla on pienempi merkitys. Oma ego - "olemme Suomen johtava" - on pääsääntöisesti vahingoksi, ellei väitettä perustella hyvällä uskottavuudella.

19. Yksittäistietoja vaiko kokonaisuuksia? Siis: mistä asiakkaat todellisuudessa ovat valmiita maksamaan? Useimmat etsivät yksityiskohtia mutta sanovat pitävänsä kokonaisuuksia tärkeämpinä.

20. Kilpailutilanne. Netissä se on eri asia kuin marketissa; minkä kanssa sivut oikeastaan kilpailevat? Räntäsateen?

21. Verkkokaupoissa yleisin päätöksentekokriteeri on hinta. Miksi asiakas ostaisi Box DTL 2000 iskuporakoneen juuri sinun kaupastasi hintaan 199€, kun kiinalainen kilpailija myy – kotiin kuljetettuna – samaa laatikkoa hintaan 198€? Pystytkö tarjoamaan jotain sellaista, mitä kilpailija ei kykene tarjoamaan?

5.3 Aika

Aika-käsitteen huono ymmärtäminen on eräs kulttuurimme heikkoja kohtia.

1. Internetstrategia vanhenee. Mikäli se kestää hyvin ajan hammasta, se on joko erittäin ylimalkainen tai virheellinen. Strategia käsittelee yrityksen ja ympäristön suhdetta, joka muuttuu, ja siksi myös internetstrategian tulee muuttua.

2. Muutos. Kuinka on tänään, ensi kuussa, ensi vuonna, ensi vuosikymmenellä, eläkkeellä.

3. Ajankohtaista. Helppo sivunmuokkaus on teknisesti mahdollista, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Missä tahdissa sivut vanhenevat? Uutispalvelun on toimittava reaaliajassa, mutta konepajalla sykli on rauhallisempi. Ja mitä asiakas sivunmuokkauksen helppoudesta hyötyy? Montako euroa muutos tuo taskuusi?

4. Päivitykset. Ulkoasun suuretkin muutokset ovat yleisiä. Mitkä ovat perusteet. Mitä asiakas hyötyy sivujen uusinnasta ja mitä yritys siitä hyötyy? Siis: montako euroa vuodessa? Muutosten yksi seuraus on, että tietoa hakeva asiakas joutuu ymmälle ja rajatapauksessa vaihtaa kilpailijan sivuille. Sen sijaan surffaajat ilahtuvat muutoksista.

5. Käyttäytymismallit. Internetin uudet tekniikat ruokkivat uusia käyttäytymismalleja. Saman asian voi tehdä monella eri tavalla, mutta erilaisuus ei aina ole hyödyksi. Kaikesta joutuu maksamaan. Joskus se maksun paikka tulee täysin eri asiassa. Tekniikka on erinomainen renki, mutta todella huono isäntä.

5.4 Yritys

Asiakkailla on jokin mielikuva yrityksestäsi ja he toimivat sen pohjalta. Täysin riippumatta siitä, onko se mielikuva oikea vaiko väärä.

1. Priorisointi. Etusivulle mahtuu vain osa tuotteista. Sen sijaan sisäsivuille kannattaa laittaa "kaikki mahdollinen" materiaali, mutta erittäin selkeästi järjestettynä. Erityisesti erikoistuotteiden markkinointi internetin kautta on taloudellisesti kannattavaa.

2. Rajalliset voimavarat. Omat voimat (aika, raha, osaaminen, näkemys) ovat aina rajalliset. Nettipanosten tulee olla oikeassa suhteessa asiakkaisiin, kilpailijoihin ja sidosryhmiin.

3. Markkinointi. Internetissä tapahtuvan ja muun markkinoinnin merkitys, muuttuminen, suhde. Omat kotisivut ovat vain osa internetissä tapahtuvasta markkinoinnista.

4. Pakolliset ja lisäarvo. Yrityksellä, tuotteella ja kaupankäyntitapahtumalla on kaikilla pakolliset asiat ja lisäarvoasiat.

5. Sivujen markkinointi. Asiakkaan on ensin löydettävä sivusi, jotta hän löytäisi tuotteesi. Peruskysymys: löytääkö asiakas koskaan sivujasi? Löydettävyys on osa sivujen rakennetta, mutta mainonnalla on silti merkitystä. Internet-nimisessä metsässä on puita miljardi poikineen.

6. Vakioasiakkaat internetissä. Yritykset tarvitsevat vakioasiakkaita ja samoin niiden internetsivut. Miksi joku palaisi uudestaan yrityksesi sivuille? Yhtä tärkeä kysymys kuin että miksi joku palaisi uudestaan myymälääsi.

7. Painotukset. Panostukset voivat vaihdella markkinasegmenteittäin, asiakasryhmittäin, vuodenajoittain jne. Kotisivut mukautuvat joustavasti eri tarpeisiin, jos sitä ominaisuutta vain halutaan hyödyntää.

8. Sivuston rakenne. Systemaattinen, organisatoorinen vaiko kaupallinen lähestymistapa?

9. Asioiden väliset suhteet. Internetstrategian elementtien väliset suhteet ja prioriteetti vaihtelevat erityisesti ajan kanssa.

10. Mitä bisnestä? Yritys voi toteuttaa netissä eri asioita kuin fyysisessä maailmassa.

11. Internetstrategia vanhenee. Kaikki vanhenee ja siihen tulee havahtua ajoissa. Havahtumishetki tulee osata jollain tavalla määrittää; asioiden mukana eläminen tekee sokeaksi.

12. Ihmiset ovat ihmisiä. Niin yrityksen omat työntekijät, kuin asiakkaatkin. He kyllästyvät, heidän tapansa muuttuvat, tiedon määrä kasva, vaihtavat työpaikkaa...

13. Vakiokysymykset. Missä yritys on, minne se haluaa mennä, kuinka sinne päästään?

5.5 Yleisiä virheitä

Virheet ovat hyödyksi, silläniistä voi oppia. Virheettömyys paljastaa, että olet ajanut puolitehoilla virkavirheitä vältellen – tai olet täysin sokea omille virheillesi.

1. Tungetaan liikaa materiaalia yhdelle sivulle sekavaksi tilkkutäkiksi. Ensikertalainen joutuu tosissaan etsimään kaipaamaansa tietoa tai linkkiä. Tunnelma on joskus kuin suuren virastotalon aulassa.

2. Tarkoitushakuisuus unohtuu. Sivuista tehdään sellaiset, että ne miellyttävät yrityksen päättäjää tai sivuista tehdään uudella tekniikalla "ajan hengen mukaiset".

3. Ei ymmärretä, mitä asiakas haluaa. Tarjoillaan sivusto systemaattisesti aivan kuin oletettaisiin, että asiakas haluaisi tutustua niihin kokonaisuutena.

4. Sivujen ilme ja rakenne vaihdetaan toiseen unohtaen, että asiakkaat joutuvat eksyksiin ja suosikkisivuille vievät linkit katoavat. Sivuja asiantuntemattomasti muutettaessa katkaistaan yhteydet kuumiin asiakkaisiin, jotka ovat suunnitelleet palaavansa sivuille uudestaan. On varsin yleistä, mutta ei millään muotoa täyspäistä!

5. Oma asenne on passiivi eikä aktiivi. Internet tarjoaa mahdollisuuden aktiivisuuteen. Mikä on oikein ja mikä virhe, riippuu toki tapauksesta.

6. Jätetään eräs internetin hyödyllisimmistä seikoista, löydettävyys, käyttämättä. Merkittävin osa löydettävyydestä rakennetaan sivuihin sisälle silloin kun päätetään niiden luonteesta ja sisällöstä. Myös domainilla, rakenteella ja sivunsuunnittelulla on vaikutusta. Sen sijaan sivujen "puhtaaksi kirjoittamisella" on varsin pieni merkitys ja Keywordseilla ei ole lainkaan arvoa.

 
Kotisivupalvelu Jyrkinen • Kopiointi sallittu lähde ilmoittamalla