Eduskuntavaalit ja suhteellinen vaalitapa

Seppo Jyrkinen, 11.2.2007

Kuka päättääkään kansanedustajista? Sinäkö? - Älä naurata!

Puolueiden vaalirahoitus mädättää demokratiaa

Yrityksen tehtävä on tienata rahaa. Puolueiden vaalirahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä vaan sijoitus, jonka oletetaan poikivan taloudellista tulosta.

On toki mahdollista, että vaaleissa kansan tahto toteutuu. Kuitenkin useammassa kuin yhdessä tapauksessa eduskuntaan menevät ne ehdokkaat, jotka puoluekoneistot - ja vaalirahoittajat - ovat valinneet.

Joskus on jopa tyystin yhdentekevää, ketä sinä äänestät. Eduskuntaan pääsevät ensisijaisesti ne, jotka puoluekoneistot ovat soveliaiksi valinneet. Puolueiden vaalirahoitus on tässä vaa'ankielenä.

Suhteellinen vaalitapa

Puolueen oma koneisto pystyy huolehtimaan siitä, että vaalipiirissä on yksi ehdokas ylitse muiden: istuva kansanedustaja tai muu julkisuutta nauttiva henkilö. Ja että tällä on sama "mielipide" kuin puolueen johdolla.

Vaalirahoituksen ohjaaminen johdon suosikeille antaa puoluejohdolle mahdollisuuden manipuloida äänestäjiä.

Demokratian manipulointi

Valituloksen laillinen manipulointi on yksinkertaista.

Kuinka puoluejohdon valitsema, mutta heikohkon kannatuksen omaava edustaja menee läpi?

Puolueen arvellaan saavan yhdessä vaalipiirissä 10.000 ääntä, jolla menee eduskuntaan yksi henkilö. Puolueen johdolle on tärkeää, että läpi menevä ehdokas nauttii puoluejohdon luottamusta.

Vaaleissa äänet jakautuvat seuraavasti:

Kalle Kellokas saa 3.000 ääntä - puoluejohdon mieleen

Tavis 1 saa 1.700 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 2 saa 1.500 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 3 saa 1.400 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 4 saa 900 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 5 saa 700 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 6 saa 500 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Tavis 7 saa 300 ääntä - vastustaa puoluejohtoa

Vaalitulos

Suhteellinen vaalitapa ratkaisee henkilön. Puoluejohdon vastaisia ääniä on 7.000 ja sen mieleisiä vain 3.000.

Äänestäjät antavat 70%:sti äänensä puolueen johtoa vastustaville ehdokkaille haluten muuttaa sen linjaa. Suhteellisen vaalitavan - ja hyvän puoluematematiikan - ansiosta eduskuntaan menee kuitenkin johdon suosikki Kalle Kellokas 30% äänisaalillaan. Tyypillisesti TV:stä tuttu ja iloisesti hymyilevä kaikkien kiva kaveri. Ihan samannäköinenkin kuin hammastahnamainoksissa.

Yllä oleva pätee niin koiran korvien typistämiseen kuin Suomen NATO-kantaankin.

Tavikselle äänensä antava yksinkertaisesti huijaa itseään. Jos mieleisen ehdokkaan läpimeno on yhtään epävarmaa, on syytä vaihtaa puoluetta.

Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi