Sanelukone Olympus VN-8500PC

Seppo Jyrkinen, 26.10.2014
Design on
hanurista!

Olen käyttänyt elämäni aikana 3:a minikasetteja käyttävää sanelukonetta, jotka ovat aikanaan hajonneet runsaaseen käyttöön tai muihin mekaanisiin vaivoihin. Kolmannen kasettivehkeen hajottua ajattelin, että digitaalinen sanelukone voisi olla peräti parempi. Vaan luulo ei ole tiedon väärti.

Digitaalinen sanelukone ei pelitä

Ostokseni oli digitaalinen sanelukone Olympus VN-8500PC, joka kuukauden kokeilun jälkeen jäi laatikkoon pölyttymään. Siinä oli digitaalisen sanelukoneen tyypillisimmät ongelmat: ihmisen pitää katsoa laitetta ja tehdä useita toimintoja, jotta sitä voisi käyttää. Minä kuitenkin haluan sanoa sanottavani vekottimeeni, sitä edes vilkaisematta.

Tuunattu sanelukone; äänitysnäppäimen ja pysäytysnäppäimen päälle on liimattu napit antamaan varmuutta siitä, että sormi on oikeassa kohdassa.

Digitaalisanelin oli liian kaukana kasettilaitteiden kätevyydestä. Vanhanaikainen sanelukone toimi siten, että sen otti käteensä, painoi nappuloita yhden käden sormilla ja saneli sanottavansa. Itse laitetta ei tarvinnut katsoa, mikä oli erinomainen ominaisuus autoa ajaessa ja sängyssä ennen nukahtamista.

Sinänsä älytöntä, että digitaalitekniikan käyttöönotto heikentää tuotteiden käyttölaatua, mutta se tuntuu olevan erittäin yleinen ongelma ja koskee useimpia digilaitteita. Ja syyllinen olet SINÄ, joka maksat uusista ominaisuuksista. Eli työnteon asemesta joudut keskittymään vekottimen käyttöön.

Myyjiä ei kiinnosta

Vaikka olenkin lukulaseja huomioon ottamatta täysin näkökykyinen, totesin tarvitsevani sokealle tarkoitettua sanelukonetta.

Siispä etsimään parempaa tilalle. Googlasin termillä SANELUKONE ja sitten termillä SANELIN ja totesin, että markkinoilla on vitriinikoristeita ja teknologiahirviöitä pilvin pimein. Vaan ei työkalua. Kokeilin seuraavaksi termeillä SANELUKONE SOKEALLE sekä myöskin SANELUKONE NÄKÖVAMMAISELLE. Ja aloin ihmetellä.

Löytyi vain muutama sokealle sopiva sanelukone, mutta ne eivät sopineet minulle. Eikä yksikään digitaalinen sanelukone ollut rationaalinen työkalu. Minikasettilaitteet olivat lähimpänä.

Möykky sanelukoneen takapuolen alaosassa antaa todella hyvän otteen.

Suomessa näkövammaisia on 80.000 eli koko maailmassa noin 80 miljoonaa. Luulisi sen kiinnostavan sekä sanelukoneitten valmistajia että myyjiä. - No, minulla on tapana luulla kaikenlaista.

Muutamaan yritykseen (en kuitenkaan Olympukseen) laitoin sähköpostikyselyn, mutta vastauksista ei ollut paljoa iloa, eikä yksi edes vastannut.

Sanelukone Olympus VN-8500PC uuteen uskoon

Pyyhin pölyt parisen vuotta laatikossa lojuneesta digikoneesta ja ryhdyin askaroimaan. Sanelukoneen tuunaaminen tarvitsee Araldiittiä, pinsetit, pari pientä paidannappia, tavallista teippiä, paksua kaksipuoleista teippiä ja sauvakävelysauvojen kumitassun. Ynnä terävän veitsen.

Virtakytkimeen olin jo aikaisemmin liimannut pienen muoviretaleen tavoitteella, että sen käyttö helpottuisi. Tämä onnistui, mutta jäi lopulta merkityksettömäksi. Pikemminkin päinvastoin.

Virtakytkimen kohdalla tein kuitenkin sen varsinaisen oivalluksen. Laitoin virrat pysyvästi päälle ja teippi huolehtimaan siitä, etten vahingossakaan ota virtoja pois. Laite menee automaattisesti energiansäästötilaan kun sitä ei hetkeen käytetä. Se on siten jatkuvasti käyttövalmis ja tavallisten pattereitten asemesta käytän ladattavia AA-akkuja.

Päällä ja alla olevien ulokkeiden seurauksena sanelin on taatusti jotain muuta, kuin "maailman ohuin", mutta se saattaa olla "maailman ergonomisin".

Alkuperäisessä laitteessa äänitysnappulan ja pysäytysnappulan tunnistaminen oli epävarmaa: ne olivat matalia ja huonosti ympäristöstään erottuvia. Liimasin REC ja STOP nappien päälle erilaiset paidannapit. Erilaiset siksi, että tunnistaisin oitis, kumpaa olen painamassa. Valitettavasti en löytänyt pientä kupumallista nappia.

Kädessä pysymistä paransin roimasti teippaamalla sanelukoneen takapuolelle, paristokotelon kanteen, pienen kumipalan. Sen olin leikannut sauvakävelysauvojen mukana tulleesta kumisesta tassusta.

Tuunattu sanelin

Tuunattu sanelin on käyttökelpoinen, vaikka ulkonäöstä voidaankin keskustella. Taatusti kaukana designista. Helppokäyttöisyytensä ansiota se on kuitenkin kertaluokkaa alkuperäistä parempi.
Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi