Hyvä kompostori on eristetty

Lämpö

Bakteerit toimivat vain lämpimissä olosuhteissa. Kun prosessi on saatu liikkeelle, bakteereiden oma toiminta tuottaa lisää lämpöä.

Alkuvaiheessa lisälämpö voi nopeuttaa käynnistymistä ja kaikenlainen lämmönhukka kannattaa torjua. 

Prosessin kiivaimpina aikoina liiasta lämmöstä voi olla jopa haittaa. Massaa saatetaan joutua kastelemaan, kun prosessi on haihduttanut kompostista bakteereiden tarvitseman kosteuden.

Eniten bakteereita kuhisee massassa, joka on 40 asteen tietämillä. Kompostoinnissa lämpö saa kuitenkin nousta 65 pintaan. Tällöin kasvien siemenet ja osa vesifilmissä elävistä bakteereista "keitetään" hengiltä. 

Kompostorin vuodessa on vain 8 kuukautta

Vuodenaikojen mukaan kompostoinnin edellytykset voidaan ajkaa karkeasti kolmeen ryhmään:

• Lämpimänä vuodenaikana kompostointi onnistuu helposti. Tämä jakso kestää 6 kk.

• Alkukeväällä ja loppusyksyllä on viileänä kautena kaksi kuukautta, jolloin prosessi toimii 50% teholla. Hyötyaikaa siten 1 kuukausi.

• Kylmimpänä talvikautena joulukuusta maaliskuuhun prosessi toimii vain 25% teholla. Hyötyaikaa siten 1 kuukausi.

Tehokas lämmöneristys venyttää tehollista aikaa lähemmäs kalenterivuotta. Muttei koskaan sitä saavuta.

Lämmöneristys ja suljettu rakenne

Eristeen tulee pitää lämpö kompostorin sisällä, mutta silti ilman tulee vaihtua. Rummun vaipan ympärillä on tyypillisesti 100 mm eristekerros. Kompostorin koon kasvaessa eristekerroksen tarve pienenee.

Rumpukompostorissa massa on sateelta suojassa. Tällöin sadevesi ei pääse liuottamaan keskeneräisestä kompostimassasta ravinteita. Kompostorista ulos tullut kypsä komposti pitää ravinteet tehokkaasti sisällään myös sadesäällä.

Avoimissa menetelmissä (auma yms) taivaalta tuleva vesi johtaa massan tiivistymiseen, joka tulee kompensoida ylimääräisellä kuiva-ainelisäyksellä. Myös ravinnevuodot ovat joskus huomattavat.