Rumpumallinen kompostori on sekoittaja

Rummun tulee pyöriä sopivasti

Hyvin valmistellussa massassa prosessi käynnistyy itsestään. Lämpötila alkaa nousta. Tässä vaiheessa massaa ei pidä sekoittaa eikä muutoinkaan häiritä. Riittää, että se saa sopivasti ilmaa.

Massaa kannattaa sekoittaa vasta sitten, kun sen lämmön nousu pysähtyy tai se alkaa jäähtyä. Sekoitus saattaa piristää prosessia. 

Lämpötilan noustessa yli 60 asteen, prosessi alkaa toimia optimaalisesti. Suurin saavutettava lämpötila riippuu kuitenkin voimakkaasti massan ominaisuuksista.

Lämpötilojen mittaus on ongelmallista, sillä 10 sentin välein voi olla 10 asteen eroja. On vain osattava arvioida, mikä mittauskohta on sillä hetkellä oikea!

Sekoitus vaikuttaa kompostiin usealla eri tavalla

Ilmakanaalit hajoavat

Prosessi "syö jätettä", jolloin muodostuu ilmakanavia. Kanavan varrella olevat jätenokareet saavat yllinkyllin happea, mutta hieman kauempana oleva jäte ei saa sitä lainkaan. Ilmiö voimistuu prosessin edetessä.

Sekoitus hajoittaa ilmakanaalit, jolloin ilma joutuu etsimään uudet kulkuväylät. Tällöin se kohtaa myös aiemmin ilman happea olleita jätemurusia.

Kosteus saadaan tasaiseksi

Massassa oleva irtonainen neste valuu painovoiman ansiosta kasassa alimmaiseksi. Tähän liittyy soluneste, joka vapautuu, kun prosessi hajoittaa solujen kiintoaineksen. 

Sekoituksen ansiosta pohjalle valunut neste ja kuivanut yläosa sekoittuvat toisiinsa. Tällöin koko massasta tulee taas sopivan kosteaa.

Kokkareet hajoavat

Kompostissa on aina muita kovempia jätekokkareita. Prosessi sydämessä ne joutuvat lämmölle ja kosteudelle alttiiksi, hieman kuin perunoita keitettäessä. 

Sekoituksen aikaansaama mekaaninen rasitus repii kokareita hajalle ja bakteerit saavat enemmän hajoamiselle altista pinta-alaa.

Ruoka ja bakteerit lähekkäin

Bakteereilla ei ole jalkoja, joiden avulla ne voisivat liikkua. Ne ottavat ravinteensa veden mukana solukalvonsa läpi. "Syötyään" ympärillään olleen jätteen, bakteereita kohtaa nälkäkuolema ja prosessi jäähtyy. 

Sekoittaminen saattaa jätteen ja bakteerit taas lähekkäin ja prosessi jatkuu.

Homogeenisuus

Esisekoituksesta huolimatta on massa aina epähomogeenista. Prosessin edetessä jossain kohtaa prosessin tarvitsema hiili loppuu, vaikka sentin päässä sitä olisi riittävästi tarjolla.

Kesken prosessin tapahtuva sekoitus homogenisoi massaa. Tällöin hiilen ja typen suhde saadaan myös paikallisesti oikeaksi.