KOONTISIVU
IDEOITA
MIETTEITÄ

Historiablogi

Seppo Jyrkinen
Artikkelit
Esiupseerikoulutukseen ulkomaille lähetettiin sotienvälisenä aikana 14 sittemmin kenraaliksi ylennyttä upseeria. Heistä 9 sai koulutusta Ranskassa ja vain kaksi Saksassa. Tämä on jyrkässä ristiriidassa usein esitettyjen, Suomen armeijan saksalaismielisyyttä korostavien, väitteiden kanssa. » siirry artikkeliin
"Kaupunkeja ei saa pommittaa" - Siviilien vahingoittaminen kiellettiin Suomen Ilmavoimien selväsanaisella käskyllä aivan toisen maailmansodan alussa. Annettua käskyä on myös noudatettu, sillä sodanjälkeinen tutkimus ei ole osoittanut siviilien pommittamisia tapahtuneen. » siirry artikkeliin
Juutalaispakolaiset Ruotsiin. Suomi yritti saada 150 pakolaista siirretyksi Ruotsiin loppuvuodesta 1942. Hankkeessa oli mukana myös sisäministeri Horelli ja Valtiollinen poliisi. Ruotsi ei kuitenkaan huolinut juutalaisia Suomesta, vaikkakin Norjasta ja Tanskasta. Suomen viranomaisten toimien taustalla kuultaa maan päättäjien havahtuminen Saksan juutalaispolitiikan todellisuuteen loppukesästä 1942. » siirry artikkeliin
Pääartikkeliin liittyvät lyhytartikkelit:
Ministeri K. A. Fagerholm ja erouhkaus - Kaksi erilaista tapahtumakuvausta - Fagerholm ja Tanner - Tanner, Rangell, Ryti - Jälkireaktiot puutuvat - Tieto holokaustista - Summa summarum » siirry artikkeliin
Antisemitismi juutalaisvastaisuuden osana - Antisemitismi, syrjintä ja huonot käytöstavat - Juutalainen Valpon ja armeijan asiakirjoissa - Sana juutalainen alleviivattuna Valpon asiakirjassa » siirry artikkeliin
Valpo ja juutalaisseurakunta - Valpo lain ja laittomuuden rajamaailmassa - Pergamentista salainen asiamies - Seurakunta ja Valpo - Paluumuuttajat - Viherluodon Viron raportti - Valtiollinen poliisi » siirry artikkeliin
Suomenjuutalaisten henkinen vahvuus - Yksittäistapauksia, joissa on sääntö - Natsien suhde Suomeen - Armeija poliittisen johdon takana » siirry artikkeliin
Ruotsi, pakolaiset ja realpolitik - Pakolaisten määrä Suomessa ja Ruotsissa - Ruotsin ulkopolitiikka ja "realpolitik" » siirry artikkeliin
Hieroja Felix Kersten - Baltiansaksalainen Kersten mainitaan usein eri yhteyksissä, mutta hänen "muistelmiensa" luotettavuus on kyseenalainen. » siirry artikkeliin
Himmler Suomessa - "Wir haben keine judenfrage" - Juutalaiset takaisin Suomeen - Painostusvaihtoehto poissuljettu - Rangellin kertomuksen uskottavuus - Himmler ja suomalaiset » siirry artikkeliin
Juutalaiset sotavangit - Järjestelyleiri 2:n "oma osasto" juutalaisia varten - Sotavankien vaihtojen estäminen - Suojelu toisilta vangeilta - Saksaan lähettäminen » siirry artikkeliin
Stalingradin taistelua tarjotaan usein selitykseksi asioihin, joille ei selvyyttä ole, mutta varsin usein Stalingrad-selitys tulee "jälkijunassa" » siirry artikkeliin
Nälkätalvi 1941/42 ja poliittiset uhat. Syksyllä 1941 Suomi sai omilta pelloiltaan 50% siitä ruokamäärästä, mikä rauhan aikana oli kulutettu ja Saksa alkoi painostaa Suomea jatkamaan sotatoimia lähemmäs Leningradia. Vakavan nälänhädän uhasta huolimatta maan valtiojohto kieltäytyi. » siirry artikkeliin
Pääartikkeliin liittyvät lyhytartikkelit:
Viljan ja perunan riittävyys. Kuinka elintarvikkeet olisivat riittäneet, jos tuontia ei olisi ollut. » siirry artikkeliin
Lihan riittävyys sodan aikana; siviileille riitti 1/4 rauhan aikaisesta kulutuksesta. » siirry artikkeliin
Musta pörssi - salakauppa - jatkosodan aikana oli maineestaan huolimatta marginaalinen tekijä. » siirry artikkeliin
Ruokatutkimus, johon lähdekirjallisuudessa on usein viitattu erittäin virheellisesti. » siirry artikkeliin
Uusittu 3.9.2017
 
Petsamon nikkeli. Välirauhan aikana Englannin hallitus yllytti Neuvostoliittoa aggressiiviseen politiikkaan Suomea vastaan estääkseen Saksaa saamasta nikkeliä ja rikkoakseen Saksan ja Neuvostoliiton välit. Se myös rajoitti Suomen ulkomaankauppaa pakottaen Suomen hankkimaan polttoaineita Saksasta. Brittien politiikka alkoi kaksi kuukautta ennen kuin saksalainen asekauppias Veltjens saapui Suomeen; Englannille Suomi oli "työntöproomu". » siirry artikkeliin
Miehikkälän siviilileiri jatkosodan aikana oli lähempänä pakolaisten vastaanottokeskusta, kuin vihollismaan kansalaisten vankileiriä. Joka viides leiriläinen sai työ- ja oleskeluluvan siirtyen muualle Suomeen siviilinä. Kuolleisuus oli samaa luokkaa kuin Suomessa huolimatta vanhusten suuresta määrästä. Ero Miehikkälän ja Itä-Karjalan leirien välillä oli erittäin suuri. » siirry artikkeliin
Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi