Artikkelit
Joka viides Suomen juutalainen poistui maasta 1940 - Talvisodan alla Suomessa oli 1793 juutalaisiin seurakuntiin kuulunutta henkilöä, mutta vuoden 1940 lopussa heidän määränsä oli enää 1425. Vähenemä oli todella suuri, 21%, yhden vuoden aikana.
» lue lisää
12.7.2023
Suomi suurvaltojen hyväksikäyttämänä - Kansainvälisen politiikan ainoa ohjenuora on oma etu. Itsekkyys, välinpitämättömyys, valehteleminen ja pienempien hyväksikäyttö ovat normikäytöstä ja myös "päähän potkiminen" on sallittua. Sodat alkavat rauhan aikana, paljon ennen ensimmäistä laukausta. Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista aseellisin keinoin. Vastaavasti voidaan sanoa, että politiikan avulla parannetaan maan edellytyksiä käydä sotaa. Kynä on yhtä tuhoisa kuin kivääri.
1. Ennen Toista maailmansotaa. - Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen - Saksa tavoitteli Petsamosta tukikohtaa - Ruotsi vetäytyi Ahvenanmaan linnoittamisesta - Länsi havitteli Neuvostoliittoa kumppanikseen 1939 - Saksa "myi" Suomen Neuvostoliitolle - Saksa valehteli julkisesti suomalaisille - Iso-Britannia katkaisi kauppasuhteet Suomeen - Asetoimitukset lännestä vaikeutuivat - Churchill halusi Neuvostoliitosta kumppanin
» lue lisää
2. Talvisodan aikana. - Suurvallat hyväksyivät pienten hävittämisen - Iso-Britannia: "Neuvostoliittoa ei saa provosoida" - Saksa keskeytti asetoimitukset - Saksa hyväksyi neuvostosukellusveneiden huoltamisen - Brittien asenne Neuvostoliittoon - Saksa esti asekuljetukset Italiasta - Länsivaltain "avustusretkikunta" oli huijausta - Ruotsin kuningas Kustaa V vahingoitti Suomea
» lue lisää
3. Välirauhan aikana. - Enson tehdasalue ryöstettiin Suomelta - Pohjoismaiden puolustusliitto kiellettiin - Talvisodan jälkeiset "sotakorvaukset" - Iso-Britannia katkaisi merenkulun - Lontoo salli liikenteen omassa kontrollissaan - Petsamon nikkeli oli brittien pelinappula - Ahvenanmaan linnoitteet oli purettava - Rautatiekuljetukset Hankoon oli sallittava - Englanti kuristi Suomen polttoainekuljetuksia - USA myötäili brittejä - Britit katkaisivat meriliikenteen - Moskova puuttui presidentinvaaliin - Iso-Britannia vaati laivoja itselleen - Saksalaiset valehtelivat neuvotteluistaan - Karl Schnurre huijasi Rytiä - Saksalaiset valehtelivat suomalaisille - Iso-Britannia katkaisi laivaliikenteen kokonaan
» lue lisää
4. Jatkosota ja sen jälkeinen aika. - Britit ottivat suomalaisilta laivoja väkisin - Lapin sota sodittiin aiheetta - Ruotsiin jäi pysyvästi 7.100 sotalasta - Petsamosta harkittiin korvausvelvoitetta Suomelle - Armeijan rajoitukset tulivat Iso-Britanniasta - Ohjushankinnat estettiin 1962
» lue lisää
Välirauhan aikaisia aseostoja Saksasta on lähdekirjallisuudessa usein kuvattu merkittäviksi.
Yksityiskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että niiden %-osuus Suomen armeijan kalustosta oli pääsääntöisesti varsin vaatimaton.
Lisäksi huomattavan suuri osa kalustosta oli laadultaan heikkoa.
» lue lisää
Armeijan asehankinnat 1930-luvulla suuntautuivat silmiinpistävän voittopuolisesti länsimaihin.
Ilmavoimat hankki lähes 300 lentokonetta, joista ainoastaan 3 tuli Saksasta. Maavoimien ja merivoimien hankinnoissa näkyy sama tendenssi.
Rahallisesti Saksan osuus asehankinnoista on ollut muutaman prosentin luokkaa.
» lue lisää
Sotakorkeakouluihin ulkomaille lähetettiin 1920 ja 1930 luvuilla upseereita, joista 19 ylennettiin sittemmin kenraaliksi.
Heistä 15 suoritti opintonsa demokraattisissa länsimaissa.
Ainoastaan 4 haki sotilasoppeja Saksasta tai Italiasta ja kaikki ennen Hitlerin valtakautta.
Useissa kirjoissa väitetään jääkärikoulutuksen tehneen suomalaisista saksalaismielisiä,
mutta Ranskan ja muiden länsimaiden vaikutus kenraalikuntaan sivuutetaan ilman mainintoja.
» lue lisää
- Täydennetty kaikkia ulkomaankomennuksia koskevilla tiedoilla
6.8.2023
"Kaupunkeja ei saa pommittaa" - Siviilien vahingoittaminen kiellettiin Suomen Ilmavoimien
selväsanaisella käskyllä aivan toisen maailmansodan alussa.
Annettua käskyä on myös noudatettu, sillä sodanjälkeinen tutkimus ei ole osoittanut siviilien
pommittamisia tapahtuneen.
» lue lisää
Juutalaispakolaiset Ruotsiin. Suomi yritti saada 150 pakolaista siirretyksi Ruotsiin loppuvuodesta 1942.
Hankkeessa oli mukana myös sisäministeri Horelli ja Valtiollinen poliisi.
Ruotsi ei kuitenkaan huolinut juutalaisia Suomesta, vaikkakin Norjasta ja Tanskasta.
Suomen viranomaisten toimien taustalla kuultaa maan päättäjien havahtuminen Saksan juutalaispolitiikan todellisuuteen loppukesästä 1942.
» lue lisää
Ministeri K. A. Fagerholm ja erouhkaus - Kaksi erilaista tapahtumakuvausta - Fagerholm ja Tanner - Tanner, Rangell, Ryti - Jälkireaktiot puutuvat - Tieto holokaustista - Summa summarum
» lue lisää
Antisemitismi juutalaisvastaisuuden osana - Antisemitismi, syrjintä ja huonot käytöstavat - Juutalainen Valpon ja armeijan asiakirjoissa - Sana juutalainen alleviivattuna Valpon asiakirjassa
» lue lisää
Valpo ja juutalaisseurakunta - Valpo lain ja laittomuuden rajamaailmassa - Pergamentista salainen asiamies - Seurakunta ja Valpo - Paluumuuttajat - Viherluodon Viron raportti - Valtiollinen poliisi
» lue lisää
Suomenjuutalaisten henkinen vahvuus - Yksittäistapauksia, joissa on sääntö - Kansallissosialistien suhde Suomeen - Armeija poliittisen johdon takana
» lue lisää
Ruotsi, pakolaiset ja realpolitik - Pakolaisten määrä Suomessa ja Ruotsissa - Ruotsin ulkopolitiikka ja "realpolitik"
» lue lisää
Hieroja Felix Kersten - Baltiansaksalainen Kersten mainitaan usein eri yhteyksissä, mutta hänen "muistelmiensa" luotettavuus on kyseenalainen.
» lue lisää
Himmler Suomessa - "Wir haben keine judenfrage" - Juutalaiset takaisin Suomeen - Painostusvaihtoehto poissuljettu - Rangellin kertomuksen uskottavuus - Himmler ja suomalaiset
» lue lisää
Juutalaiset sotavangit - Järjestelyleiri 2:n "oma osasto" juutalaisia varten - Sotavankien vaihtojen estäminen - Suojelu toisilta vangeilta - Saksaan lähettäminen
» lue lisää
Stalingradin taistelua tarjotaan usein selitykseksi asioihin, joille ei selvyyttä ole, mutta varsin usein Stalingrad-selitys tulee "jälkijunassa"
» lue lisää
Nälkätalvi 1941/42 ja poliittiset uhat. Syksyllä 1941 Suomi sai omilta pelloiltaan 50% siitä ruokamäärästä, mikä rauhan aikana oli kulutettu ja Saksa alkoi painostaa Suomea jatkamaan sotatoimia lähemmäs Leningradia. Vakavan nälänhädän uhasta huolimatta maan valtiojohto kieltäytyi.
» lue lisää
Pääartikkeliin liittyvät lyhytartikkelit:
Musta pörssi - salakauppa - jatkosodan aikana oli maineestaan huolimatta marginaalinen tekijä.
» lue lisää
Ruokatutkimus, johon lähdekirjallisuudessa on usein viitattu erittäin virheellisesti.
» lue lisää
Petsamon nikkeli. Välirauhan aikana Englannin hallitus yllytti Neuvostoliittoa aggressiiviseen politiikkaan Suomea vastaan estääkseen Saksaa
saamasta nikkeliä ja rikkoakseen Saksan ja Neuvostoliiton välit. Se myös rajoitti Suomen ulkomaankauppaa pakottaen Suomen hankkimaan polttoaineita Saksasta.
Öljykuljetusten rajoittaminen alkoi kaksi kuukautta ennen kuin saksalainen asekauppias Veltjens saapui Suomeen;
Englannille Suomi oli "työntöproomu".
» lue lisää
- Kronologiasosaa täydennetty
13.8.2023
Miehikkälän siviilileiri jatkosodan aikana oli lähempänä pakolaisten vastaanottokeskusta, kuin vihollismaan kansalaisten vankileiriä. Joka viides leiriläinen sai työ- ja oleskeluluvan siirtyen muualle Suomeen siviilinä. Kuolleisuus oli samaa luokkaa kuin Suomessa huolimatta vanhusten suuresta määrästä. Ero Miehikkälän ja Itä-Karjalan leirien välillä oli erittäin suuri.
» lue lisää